以“红船精神”为引领 努力做好新时代信访工作
Velvoite on velkasuhteessa olevan velallisen velvollisuus tehd? velkojalle tietty suoritus. Suoritus voi olla esimerkiksi rahasumman maksaminen, esineen luovuttaminen toisen omistukseen tai palvelun toteuttaminen.[1]
Velkojalla on suoritukseen saamisoikeus. Suorituksen j??dess? t?ytt?m?tt? velallinen on oikeudellisessa vastuussa velkojaa kohtaan. T?m? vastuu ilmenee muun muassa velvollisuutena korvata velkojalle aiheutunut vahinko.[2][3]
Velvoitteita ovat rahavelvoite ja luontoisvelvoite. Rahavelvoite tarkoittaa, ett? velvoitteen sis?lt? on rahan maksaminen. Luontoisvelvoitteen (lat. obligatio naturalis) sis?lt? on muun kuin rahasuorituksen tekeminen. T?llainen velvoite voi olla esimerkiksi esineen luovuttaminen tai palvelusuorituksen tekeminen. Luontoisvelvoite voi k?yt?nn?ss? muuttua rahavelvoitteeksi, mutta rahavelvoite ei yleens? muutu luontoisvelvoitteeksi.[1]
Luontoissuoritukseen ei voi pakottaa, jos se vaatisi henkil?kohtaista ty?t?. Jos esimerkiksi arkkitehti kielt?ytyy laatimasta h?nelt? tilattuja piirustuksia, h?nt? ei voi siihen ulosottotoimin pakottaa, vaan velkojan vaadeoikeus muuttuu oikeudeksi vaatia vahingonkorvausta.[1]
Velvoiteoikeus
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- P??artikkelit: ja Velvoiteoikeus
Velvoiteoikeus on yksityisoikeuteen kuuluva oikeudenala, joka k?sittelee sidonnaisuuksia ja suhteita velvoitetun ja oikeutetun v?lill?. Velvoiteoikeudellinen sidonnaisuus alkaa velvoitteen syntyess? ja lakkaa t?ytett?ess? velvoite tai velvoitteen voimassaolon p??ttyess? esimerkiksi vanhentumisen vuoksi.[4]
L?hteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- ↑ a b c Norros, Olli: Johdatus velvoiteoikeuteen. Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2010.
- ↑ Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966.
- ↑ Iso tietosanakirja, WSOY 1995–1997.
- ↑ Encyclop?dia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa I palstat 999–1000.