车讯:2016广州车展：国产新科鲁兹两厢版首发
Siperia (ven. Сиби?рь, Sibir) on p??osin Ven?j?ll? sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka k?sitt?? l?hes koko Aasian pohjoisosan. Eri yhteyksiss? ja eri aikoina Siperian rajauksia on tehty eri tavoilla. Nykyisell? Ven?j?ll? Siperiaan luetaan valtion Aasian puoleiset alueet kuitenkin aivan it?isimpi? osia eli Ven?j?n Kaukoit?? (kartassa oranssilla) lukuun ottamatta. Historiallisesta n?k?kulmasta my?s j?lkimm?inen, Tyynenmeren rannikkoalueet kattava vy?hyke on luettu Siperiaan. Lis?ksi se k?sitt?? Kazakstanin alavan pohjoiskolkan (ei merkitty kartassa). L?nness? Siperia rajoittuu Uralvuoriin, pohjoisessa J??mereen ja etel?ss? Kazakstanin keskiosan yl?nk??n, Mongoliaan ja Kiinaan. Hallinnollisena alueena Siperian federaatiopiiri on maantieteellist? Siperiaa kapeampi ja k?sitt?? vain sen keskiosan ilman Sahan tasavaltaa ja Uralvuorten tuntumassa sijaitsevia alueita.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]
Siperian pinta-ala on 9 653 000 neli?kilometri?, joten se on hiukan suurempi kuin Yhdysvallat, Alaska mukaan lukien. Koko Ven?j?n Aasian-puoleisen alueen pinta-ala on noin 13,1 miljoonaa neli?kilometri?. Siperia jaetaan kahteen talousalueeseen, L?nsi- ja It?-Siperiaan. Maantieteellisesti se jakaantuu kolmeen alueeseen:
- L?nsi-Siperian alanko on noin kolmen miljoonan neli?kilometrin kokoinen, ??rimm?isen tasainen tasankoalue, jonka pinnanmuodot kohoavat vasta Novosibirskiss? l?hes 2 000 kilometrin p??ss? rannikosta yli 50 metriin. Se on Amazonin altaan j?lkeen maailman suurin alanko. Se sijaitsee Uralvuorten ja Jenisein v?liss? ja sit? halkoo Ob sivujokineen.[1] Suot peitt?v?t paikoin jopa 80 prosenttia alueen pinta-alasta, ja siell? sijaitsee my?s maailman laajin suo, Vasjuganin suo, jonka pinta-ala on 53 000 neli?kilometri?.[2]
- Keski-Siperian yl?nk? sijaitsee kahden merkitt?v?n joen, Jenisein ja Lenan v?liss?.[3] Sit? halkovat Jenisein sivujoet Ala-Tunguska ja Kivinen-Tunguska. Etel?ss? se kohoaa Sajanvuoriksi ja pohjoisessa laskeutuu Taimyrin niemimaan juurelle kohotakseen viel? uudelleen paikoin yli kilometrin korkeuteen ennen J??merta. Yl?ng?n korkein huippu ylt?? Putoranavuorilla 1 701 metriin. Alueella on l?hinn? harjanteita ja kukkuloita, mutta my?s soisia yl?tasankoja. Maa on laajoilla alueilla ikiroudassa. Kes? on lyhyt ja l?mmin, talvi pitk? ja eritt?in kylm?.
- Koillis- ja It?-Siperian vuoristot k?sitt?v?t useita vuorijonoja, joista merkitt?vimm?t ovat Altai l?hell? Mongolian ja Kazakstanin rajaa, Sajan l?hemp?n? Baikalj?rve?, Jablonovyivuoristo j?rven it?puolella sek? Verhojanskvuoristo ja T?erskivuoristo Lena-joen it?puolella. Korkein huippu on Altailla sijaitseva Beluha (4 506 m). Vuorten ymp?r?im? Baikalj?rvi on maailman syvin j?rvi ja pinta-alaltaan seitsem?nneksi suurin. Sen arvioidaan sis?lt?v?n viidenneksen maapallon makeasta vedest?.
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]
Siperian ilmasto on sis?maassa mantereinen ja se tunnetaan eritt?in ankarista talvistaan. Huolimatta l?mpimist? kesist? maa pysyy erityisesti Keski-Siperian yl?ng?ll? ikiroudassa. J??meren rannikolla talvet eiv?t ole yht? kylmi?, mutta vastaavasti kes?t ovat hyvin viileit?. Ilmasto on jarruttanut ihmistoiminnan lis??ntymist? ja v?est?nkasvua alueella.
Siperian ilmasto on hyvin vaihtelevainen.
Siperian koillisosassa talvet ovat kylmimm?t koko pohjoisella pallonpuoliskolla, eli siell? sijaitsee pohjoisen pallonpuoliskon kylmyysnapa. Siell? vallitsee jopa arktinen ilmasto. Verhojanskin pikkukaupungin vuotuinen keskil?mp?tila on −15,4 °C; tammikuussa keskil?mp?tila on −47,8 °C, mutta hein?kuussa se nousee +15,2 °C:seen. Verhojanskvuorten ja T?erskivuorten v?lisess? laaksossa sijaitsevaan Oimjakonin kyl??n on kirjattu pohjoisen pallonpuoliskon kylmyysenn?tys, −71,2 °C.[4] Vuotuinen l?mp?tilanvaihtelu alueella on maailman suurinta. Tiksiss? J??meren rannikolla vuoden keskil?mp?tila on −13,1 °C, tammikuussa −31,3 °C ja hein?kuussa +6,6 °C.l?hde?
Sadem??r?t ovat melko v?h?isi? koko Siperian alueella, etel?osissa 250–500 millimetri? ja pohjoisosissa alle 250 millimetri? vuodessa. Talvet ovat erityisen v?h?sateisia; kes?isin sataa kohtalaisesti. Maa pysyy monin paikoin lumipeitteisen? yli kuusi kuukautta vuodessa, samoin vesist?t ja rannikot j??peitteisin?.
Kasvillisuus
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Siperian halki kulkee taigavy?hyke, joka on maailman laajin yhten?inen mets?alue. Valtalajeina ovat erilaiset havupuut, kuten L?nsi-Siperian taigalla siperiansembra (Pinus sibirica) ja siperianlehtikuusi (Larix sibirica) sek? It?-Siperian taigalla dahurianlehtikuusi (Larix gmelinii), siperiankuusi (Picea obovata), siperianpihta (Abies sibirica) ja siperiansembra. Lehtipuista tavallisimpia ovat koivut. Pohjoisemmaksi ment?ess? lehtikuusten suhteellinen osuus lis??ntyy, kunnes ikiroudan alueilla ne j??v?t ainoiksi puulajeiksi. L?hemm?s J??merta siirrytt?ess? kasvillisuus muuttuu arktiseksi tundraksi. Vastaavasti tundra-alueilta etel?mm?s ment?ess? kasvillisuus vaihtuu hein?aroksi. Vuoristoilla on karua tundramaista vuoristokasvillisuutta; monilla korkeilla ja pohjoisilla vuorilla ei ole kasvillisuutta lainkaan. Erityisesti L?nsi-Siperiassa on runsaasti my?s suokasvillisuutta.l?hde?
Luonnonvarat
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Siperian luonnonvarat ovat huomattavat. Valtavien mets?alueiden ohella siell? on ?ljy-, maakaasu-, hiili- ja malmimineraaliesiintymi?.[5] Lis?ksi alueelta on l?ydetty muun muassa timantteja ja kultaa. Obinlahden ymp?rist?n maakaasuesiintym?t kuuluvat maailman suurimpiin, ja Urengoyn kaasukentt? on niist? suurin.[6]
V?est?
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]
Siperian asukasluku oli vuonna 2010 noin 33 miljoonaa. V?est?tiheys oli noin 4,5 asukasta neli?kilometrill? Siperian ja Uralin okrugeissa ja 0,3 Sahan tasavallassa.[7] Valtaosa v?est?st? on ven?l?isi? ja ven?l?istettyj? ukrainalaisia. He ovat slaavilaista alkuper?? ja saapuneet alueelle It?-Euroopasta 1500- ja 1600-luvuilta l?htien.l?hde? Alueen merkitt?vimpiin alkuper?iskansoihin kuuluvat burjaatit, tuvat ja sahat eli jakuutit. Muita etnisi? ryhmi? ovat evenkit, t?ukt?it, korjakit ja jukagiirit. Lis?ksi alueella on Siperian tataareja ja altailaisten kansojen edustajia, joita ei aina lasketa alkuper?isv?est?ksi. Alkuper?isv?est?? on Siperiassa noin kaksi miljoonaa.l?hde? Kaikkiaan alueella on 31 alkuper?iskansan edustajia. Monet pienet kansat ovat h?vi?m?ss?.[8]
Siperia on my?s toiminut karkotuspaikkana muun muassa suomalaisille ja virolaisille. N?in ollen alueella asuu pieni? siperiansuomalaisia v?est?ryhmi?.[9]
Noin 70 prosenttia v?est?st? asuu kaupungeissa.[7] Asunnot ovat usein ahtaita ja kunnoltaan vaihtelevia. Maaseudulla asutaan yksinkertaisissa, mutta tilavammissa hirsitaloissa.l?hde? Siperian suurin kaupunki on Novosibirsk (1,4 miljoonaa asukasta), ja muita merkitt?vi? kaupunkeja ovat Jekaterinburg (1,3 milj.) Omsk (1,1 milj.), T?eljabinsk (1 milj.), Krasnojarsk (0,9 milj.),[7] Tomsk, Irkutsk, Ulan-Ude ja Jakutsk.
Siperian historia
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- P??artikkeli: Siperian historia
Mongolit valloittivat alueen 1200-luvulla. 1440-luvulla mongolien Kultainen orda hajosi, ja sen raunioille syntyi autonominen Siperian kaanikunta.
Ven?j?n valta kasvoi 1500-luvulla ja kasakat ulottivat vaikutusvaltaansa yh? pidemm?lle it??n. Se liitettiin Moskovan vallan alle 1500-luvulla. Perustettiin uusia kaupunkeja, kuten Tara ja Tobolsk. 1600-luvun puoliv?liin menness? ven?l?isten valta ulottui Tyynellemerelle asti.
Siperia s?ilyi edelleen harvaanasuttuna alueena. Siell? liikkui tutkimusmatkailijoita ja turkiskauppiaita. L?ntiselt? Ven?j?lt? ajettiin rikollisia maanpakoon Siperiaan.
Siperian rata, joka rakennettiin vuosina 1891–1905, yhdisti Siperian vihdoin tiiviimmin muuhun Ven?j??n.[10] 1900-luvun kuluessa nousi uusia taajamia hy?dynt?m??n Siperian luonnonvaroja teollistuvan Ven?j?n ja Neuvostoliiton tarpeisiin. Samalla alkuper?iskansojen elinalue kutistui.
Katso my?s
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]L?hteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- ↑ West Siberian Plain Encyclopaedia Britannica. Viitattu 8.3.2015. (englanniksi)
- ↑ 5 Largest Swamps on Earth from Above Scribol. Viitattu 8.3.2015. (englanniksi)
- ↑ Central Siberian Plateau Encyclopaedia Britannica. Viitattu 8.3.2015. (englanniksi)
- ↑ Welcome to the coldest village on Earth where the temperature can hit ?71.2C, mobiles don’t work... but homes still have outside toilets Daily Mail. 22.1.2013. Viitattu 8.3.2015. (englanniksi)
- ↑ Why Siberia Could Be Russia’s Secret Economic Weapon 18.6.2013. CNBC. Viitattu 8.3.2015. (englanniksi)
- ↑ Urengoy Encyclopaedia Britannica. Viitattu 8.3.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c Groisman, Pavel Ya. & Gutman, Garik: Regional Environmental Changes in Siberia and Their Global Consequences, s. 20. (1.3 Human Geography) Springer Science & Business Media, 2012. ISBN 9789400745698 Teoksen verkkoversio Viitattu 8.3.2015. (englanniksi)
- ↑ DNA and the peopling of Siberia Arctic Studies Center, Smithsonian Institution. Arkistoitu 24.12.2015. Viitattu 8.3.2015. (englanniksi)
- ↑ Viimeiset siperiansuomalaiset valokuvina Turun Sanomat. 7.4.2005. Arkistoitu 19.10.2021. Viitattu 8.3.2015.
- ↑ Trans-Siberian Railroad Encyclopaedia Britannica. Viitattu 8.3.2015. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siperia Wikimedia Commonsissa