缓释片是什么意思

Siirtolaisten m??r? maailmassa l?henee 200 miljoonaa. M??r? kasvaa noin kolmen prosenttia vuodessa. Omana valtionaan siirtolaiset muodostaisivat viidenneksi runsasv?kisimm?n valtion maailmassa. Kuvassa siirtolaisten osuus koko v?est?st? eri maissa:

yli 50 %

20–50 %

10–20 %

4–10 %

1–4 %

alle 1 %

ei tietoja

It?valtaunkarilaisia siirtolaisia Triestess? matkalla Amerikkaan 1900-luvun alussa

Juliste, jota k?ytettiin Japanissa siirtolaisten houkuttelemiseksi Brasiliaan. Tekstiss? sanotaan "Muutetaan Etel?-Amerikkaan (Brasilia) perheen kanssa".

百度 学科规划评审小组的职责是：1、协助制订本学科的发展规划和国家资助的哲学社会科学研究课题指南；2、评审本学科申报的国家资助课题的申请，提出资助金额建议；3、参与本学科国家资助课题研究成果的鉴定、验收和推广。

Siirtolaisuus tarkoittaa v?est?n muuttoa ja siirtymist? vieraaseen maahan vapaaehtoisesti, esimerkiksi ty?n tai koulutuksen per?ss?. Siirtolaisten eli siirtov?est?n m??r? maailmassa l?henee 200 miljoonaa. Se kasvaa noin kolme prosenttia vuodessa.

M??ritelm?t

Siirtolaisuus tarkoittaa ihmisten muuttoliikett? alueelle, jossa on jo v?hint??n alkeellinen yhteiskuntarakenne, johon siirtolaiset asettuvat hankkiakseen toimeentulonsa. Laiton siirtolaisuus on siirtolaisuutta, jossa ihmiset siirtyv?t maasta toiseen ilman laillista lupaa j??den usein pimeille ty?markkinoille ilman ty?lupaa, oleskelulupaa, viisumia tai turvapaikkaa.

Syyt

Siirtolaisuutta aiheuttaa nykyisin muun muassa taloudellinen ep?tasapaino ja poikkeukselliset luonnonolosuhteet. Maailman v?est?nkasvu on keskittynyt kehitysmaihin ja tuotanto teollisuusmaihin. Afrikan maissa v?est? lis??ntyy jopa yli 20 prosentilla vuodessa, kun taas monissa teollisuusmaissa v?est? kasvaa vain v?h?n ja jopa v?henee. Ty?paikkoja l?ytyy sielt?, miss? v?est? ei lis??nny. Ihmiset ty?llistyv?t usein helpommin muuttamalla ty?n per?ss?, koska oma asuinpaikka ei useinkaan tarjoa riitt?v?sti toimeentulon edellytyksi?.

Yleisell? tasolla siirtolaisuuteen on muun muassa seuraavia syit? niin maan sis?lle kuin sen ulkopuolellekin suuntautuvassa siirtolaisuudessa:

• N?lk?
• Toive paremmasta el?m?st?
• Halu saada omaa maata
• Vainot l?ht?maassa
• Uskonnon vapaus kohdemaassa
• Sota
• Ymp?rist?n heikkeneminen

Perinteisesti siirtolaisuus on siis alkanut voimakkaasta halusta parempaan el?m??n. Usein my?s pakeneminen uskonnollista tai muuta vainoa on her?tt?nyt halun muuttaa vapauteen. Nykyisin useat aiemmin siirtolaisia luovuttaneet valtiot ovat my?s itse tulleet siirtolaisuuden kohteiksi. Suomessakin puhutaan usein elintasomuuttajista,^l?hde? ja unohdetaan saman syyn olleen my?s lukuisien suomalaisten maastamuuton alkuunpanevana syyn?. Usein nykyisin niin sanotuista hyvinvointivaltioista pois tapahtuva siirtolaisuus on halua oppia kielt? ja sit? kautta tapahtunut etabloituminen ^selvenn? uuteen kohdemaahan tai sitten suomalaisen ty?nantajan tekem? ulkomaille l?hett?minen.^selvenn?

Vaikutus kansantalouteen

Koulutetun ty?voiman maastamuutto merkitsee kansantalouden tappiota. Koulutetun ja nuoren ty?voiman siirtyess? ulkomaille puhutaan aivovuodosta.

Maahanmuutto sen sijaan tuottaa voittoa, jos maahanmuuttajat ty?llistyv?t yht? hyvin kuin kantav?est?. T?ll?in esimerkiksi Suomessa maahanmuuton menot ovat tuloja pienemm?t, sill? valtaosa muuttajista on parhaassa ty?i?ss?. Kun Suomen valtion tulot, kuten verot ja sosiaaliturva- ja el?kemaksut ovat suuremmat kuin menot, maahanmuutto tuo enemm?n tuloja kuin siihen liittyv?t sosiaalipalvelut ja muut siit? koituvat kulut. Suomen tulos maahanmuutosta vastasi 0,16 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Siirtolaisuuden tieteellinen tutkimus

Siirtolaisuutta on tutkittu muun muassa historian ja sosiologian piiriss?. Suomessa alan tutkimus on keskittynyt erityisesti Turun yliopistoon, jonka yhteydess? toimii muun muassa Siirtolaisuusinstituutti. Historiantutkimuksessa siirtolaisuuteen ovat perehtyneet muun muassa Keijo Virtanen ja Reino Kero. Siirtolaistutkimus ei keskity pelk?st??n l?htemisen syihin ja taustoihin, vaan hyvin oleellista on siirtolaisten selviytyminen kohdemaassa, usein jopa monen sukupolven ajan.

J?rjest?t

Kansainv?linen siirtolaisj?rjest? ja YK:n Kansainv?linen yleissopimus siirtoty?l?isten ja heid?n perheenj?sentens? oikeuksista pyrkiv?t s??telem??n ja tukemaan siirtolaisuutta hallitusten v?lisin sopimuksin.

Kansainv?linen siirtolaisj?rjest? IOM (International Organization for Migration) ty?skentelee ihmisyst?v?llisen ja j?rjestetyn siirtolaisuuden puolesta. Se avustaa toimillaan niin valtioita kuin siirtolaisiakin. J?rjest? ei erottele siirtolaisia siirtolaisuuden syyn perusteella, vaan pyrkii auttamaan kaikkia olivat he sitten pakolaisia, tai mink? tahansa olosuhteiden vuoksi kotiseudultaan pois siirtyneit? ihmisi?. Kansainv?linen siirtolaisj?rjest? hyv?ksyy kaikki erilaiset siirtolaisuuden syyt oli kyseess? sitten taloudelliseen hy?tyyn, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kehitykseen liittyv?t vaikuttimet hy?dynt?? ja turvata ihmisen oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen.

Suomalainen siirtolaisuus

Suomalaissiirtolaisia Kanadassa radan rakennust?iss? 1924.

P??artikkeli: Suomalainen siirtolaisuus

Yli miljoona suomalaista on muuttanut ulkomaille pysyv?sti. Suurimmat siirtolaisuuden kohdemaat ovat Ruotsi, Yhdysvallat, Kanada ja Australia.

Suomi onnistui pitk??n sis?isell? kolonisaatiolla ja my?hemmin sis?isell? muuttoliikkeell? hillitsem??n muuttoa maasta pois. Pohjois-Amerikkaan l?htij?it? oli ollut ennenkin, samoin l?hti yksil?it? ja ryhmi? naapurimaihin Ruotsiin, Ven?j?lle ja Ruijaan. Mutta vasta 1800-luvun parantunut tiedonv?litys yhdess? kotimaisten olojen kanssa saivat aikaan joukkomuuton etenkin Yhdysvaltoihin. Suomen valtioalueella muuttoliike Yhdysvaltoihin kosketti 1800-luvulla eritoten Pohjanmaata. Suomessa siirtolaisuuden huippu osuu 1800-luvun loppupuolelle ja hivenen my?s 1900-luvun alkuvuosiin. Virallisten tilastojen mukaan 198 827 Suomen kansalaista oli l?htenyt vuosina 1893–1907 siirtolaisina etenkin Yhdysvaltoihin, mutta jonkin verran my?s Kanadaan. Vuonna 1930 suoritetussa laskennassa saatiin suomalaissyntyisi? tai suomalaisten j?lkel?isi? Yhdysvalloissa 320 000 ja Kanadassa 44 000 henkil??.^l?hde?

Kaukosiirtolaisuus Yhdysvaltoihin v?heni 1900-luvun edetess? johtuen maan tiukentuneesta siirtolaispolitiikasta. Nykyisin Suomesta Yhdysvaltoihin suuntautuu l?hinn? korkeasti koulutettujen ihmisten v?h?inen virta.

Toisen maailmansodan j?lkeen p??asiallisena kohdemaana Pohjois-Amerikassa oli Kanada. Vuosien 1940 ja 1960 v?lisen? aikana Kanadaan muutti noin 15 200 suomalaista, mutta Yhdysvaltoihin en?? alle puolet t?st? eli noin 6 300 henkil??.

Siirtolaisuutta muihin Pohjoismaihin on Suomen alueelta ja Suomesta ollut pitk??n. Suuri muuttoliike Ruotsiin Suomesta tapahtui 1960-luvulla, jolloin ty?n ja paremman elintason toivossa Suomesta tehtiin noin 198 000 muuttoa (vuodet 1961–1970). Siirtolaisuus kohdistui Ruotsin suuriin teollisuuskeskuksiin, eritoten autoteollisuudesta el?ville paikkakunnille.

Ven?j? on aina ollut yksi siirtolaisuuden kohdemaa. Etel?-Amerikkaan perustettiin usein hyvin idealistisin aattein siirtokuntia, joiden piti olla onneloita, miss? ihmiset saattoivat toteuttaa vapaasti omia toiveitaan ja omistaa maata ja tehd? ty?t? vapaana yhteiskunnan painolastista. Usein ehk?p? juuri melko anarkistinen yhteiskuntamalli ei luonut n?ist? siirtokunnista erityisen elinvoimaisia, joskin jotkut niist? ovat yh? elossa ja toimivat tavalla tai toisella.

Katso my?s

• Akkulturaatio
• Ekspatriaatti
• Laiton maastamuutto
• Maahanmuuttajat Suomessa
• Siirtolaisuusinstituutti
• Siirtoty?
• Suomen Siirtolaisuusmuseo
• Suomi-koulut
• Suomalaiset ihannesiirtokunnat

Kirjallisuutta

• Martikainen & Pitk?nen (toim., 2020) Muuttoliikkeiden vuosisata. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Aiheesta muualla

• Siirtolaisuusinstituutti
• Special Report: Finland's Immigrant Community
• tarina Ylen El?v? arkisto: Ulkosuomalaisen tarina (Arkistoitu – Internet Archive)