用镜头记录祖国的大好河山
Sandro Botticelli | |
---|---|
![]() Yksityiskohta maalauksesta Kuninkaiden kumarrus (1475) on oletettu omakuva. |
|
Henkil?tiedot | |
Syntynyt | 1. maaliskuuta 1445 Firenze |
Kuollut | 17. toukokuuta 1510 (65 vuotta) Firenze |
Kansalaisuus | italialainen |
Taiteilija | |
Salanimi | Di Mariano Filipepi, Alessandro |
Ala | maalaustaide |
Taidesuuntaus | Renessanssin taide, varhaisrenessanssi |
Kuuluisimpia t?it? | Kev?t ja Venuksen syntym? |
![]() Nimikirjoitus |
|

Cimabue
Arnolfo di Lapo
Nicola Pisano
Giovanni Pisano
Andrea Tafi (taiteilija)
Giotto
Pietro Lorenzetti (Pietro Laurati)
Andrea Pisano
Buonamico Buffalmacco
Ambrogio Lorenzetti (Ambruogio Laurati)
Pietro Cavallini
Simone Martini
Taddeo Gaddi
Andrea Orcagna (Andrea di Cione)
Agnolo Gaddi
Duccio di Buoninsegna
Gherardo Starnina
Lorenzo Monaco
Taddeo Bartoli
Jacopo della Quercia
Nanni di Banco
Luca della Robbia
Paolo Uccello
Lorenzo Ghiberti
Masolino da Panicale
Masaccio
Filippo Brunelleschi
Donatello
Giuliano da Maiano
Piero della Francesca
Fra Angelico
Leon Battista Alberti
Antonello da Messina
Alessio Baldovinetti
Fra Filippo Lippi
Andrea del Castagno
Domenico Veneziano
Gentile da Fabriano
Pisanello
Benozzo Gozzoli
Vecchietta (Francesco di Giorgio e di Lorenzo)
Antonio Rossellino
Bernardo Rossellino
Desiderio da Settignano
Mino da Fiesole
Lorenzo Costa
Ercole Ferrarese
Jacopo Bellini
Giovanni Bellini
Gentile Bellini
Cosimo Rosselli
Antonio del Pollaiuolo
Piero Pollaiuolo
Sandro Botticelli
Andrea del Verrocchio
Andrea Mantegna
Filippino Lippi
Bernardino Pinturicchio
Francesco Francia
Pietro Perugino
Luca Signorelli
Leonardo da Vinci
Giorgione da Castelfranco
Antonio da Correggio
Piero di Cosimo
Donato Bramante (Bramante da Urbino)
Giuliano da Sangallo
Antonio da Sangallo
Rafael
Giulio Romano
Pontormo
Andrea Sansovino
Lorenzo di Credi
Baldassare Peruzzi
Andrea del Sarto
Rosso Fiorentino
Jacopo Palma
Lorenzo Lotto
Sebastiano del Piombo (Sebastiano Viniziano)
Michelangelo Buonarroti





Sandro Botticelli (1. maaliskuuta 1445 Firenze – 17. toukokuuta 1510 Firenze)[1], oikealta nimelt??n Alessandro di Mariano di Vanni Filipepi, oli italialainen taidemaalari, joka oli varhaisrenessanssin merkitt?vimpi? taiteilijoita sek? firenzel?isen humanismin huomattavin ja omalaatuisin tulkitsija.[2]
Botticellin kuuluisimpia teoksia ovat kaksi suurta mytologia-aiheista maalausta Kev?t ja Venuksen syntym?.[2] Botticelli ty?skenteli suuren osan el?m?st??n Medici-suvun palveluksessa Firenzess? ja osallistui muun muassa Sikstuksen kappelin freskojen maalaukseen.[3] Tunnettujen mytologisten maalausten ohella h?n maalasi alttaritauluja,[4] useita madonnakuvia ja uransa loppuvaiheessa synk?n dramaattisia uskonnollisia aiheita.[5]
Botticellin maalaustyyli
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Botticelli suosi viile?hk?? ja vaaleas?vyist? v?riasteikkoa. Yleisesti ottaen h?net tunnetaan hienostuneen eteerisist? maalauksistaan ja niiden soljuvasta viivank?yt?st?.[2] Maalauksissa on usein sirosti kuvattuja vaatteita, jotka ovat koholla kuin tuulen liehuttamina. Botticelli keskittyi ??riviivoihin eik? hahmojen plastisuuteen kuten esimerkiksi Masaccio ja monet muut varhaiset renessanssimestarit. Hahmoissa on siksi joskus anatomisia v??ristymi?. Ihmiset ovat esimerkiksi aina pitki?,[5] kuin venytettyj?.
Taiteellinen ura
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Nuoruusvuodet ja uran alku
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Botticelli oli yksi Giorgio Vasarin Taiteilijael?m?kerroissa k?sitellyist? taiteilijoista. Vasarin mukaan Botticelli oli levoton ja ?lyk?s lapsi, joka ei viihtynyt koulussa. H?nen is?ns? Mariano Filipepi l?hetti pojan 14-vuotiaana[6] Botticelli-nimisen kultasepp?yst?v?ns? luo. Kultasep?n oppilaana h?n kiinnostui maalaustaiteesta, joten is? ohjasi pojan karmeliittaveli Fra Filippo Lippin ateljeehen. Botticelli opiskeli Lippin luona vuosina 1465–1467 s?ilytt?en kuitenkin kultasep?lt? saamansa nimen Botticelli.[7] Fra Filippon kautta Botticelli tutustui Medicien valtasukuun.[6]
Uransa alkuvaiheessa Botticelli maalasi La fortezzan eli allegorian rohkeudesta (1470). Se oli viimeinen hyveit? kuvaavassa Firenzen Sala della Mercanziaan tehdyst? sarjasta, jonka alkuosan oli maalannut Antonio Pollaiuolo.[5]
Botticellin varhaistuotantoon ennen vuotta 1470 sis?ltyi paljon madonna-aiheita. N?iden varhaisten maalausten, kuten Gloria-madonna ja Madonna della Loggia, sommittelussa on jonkin verran vaikutteita Fra Filippo Lippin ohella Verrocchiolta ja Pollaiuololta. Kultasep?n opit ovat saattaneet vaikuttaa h?nelle luonteenomaiseen siroon viivan k?ytt??n ja koristeellisesti taipuviin linjoihin.[2]
Botticelli palasi aiheeseen my?hemminkin. Tunnetuimpia my?h?isvaiheen madonnoista ovat Granaattiomenamadonna (n. 1487) ja Magnificat-madonna (n. 1485), joissa on sek? aistillista ett? aineetonta suloa, joka on surumielist?.[2]
Uran keskivaihe ja mestariteosten synty
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Botticellin tuloksekkain luomiskausi ajoittui vuosille 1478–1490,[6] jolloin h?n ty?skenteli Medici-suvulle. Suurissa mytologisissa maalauksissaan Botticelli yhdisti kristillisi? ja pakanallisia teemoja. Kuuluisan Kev?t-maalauksen Venus on ilmeinen kristillisen perinteen Madonna-hahmo.[2] Mytologiset aiheet liittyiv?t renessanssin antiikkia kohtaan tuntemaan kiinnostukseen, ja my?s Platon ja uusplatonismi olivat ajankohtaisia Firenzess?. Uusplatonistien johtava hahmo oli tuolloin Marsilio Ficino.[5]
Botticelli teki p??asiassa taulumaalauksia, mutta my?s joitakin freskoja. Botticellista tuli v?hitellen kuuluisa, ja h?net kutsuttiin Roomaan Vatikaaniin ty?skentelem??n. Paavi Sixtus IV tilasi h?nelt? vuonna 1481 freskoja vastavalmistuneeseen Sikstuksen kappeliin. Botticelli maalasi kappeliin kolme freskoa, Mooseksen kiusaukset, Kristuksen kiusaukset ja Mooses rankaisee kapinoitsijoita, sek? joitakin paavien muotokuvia.[6][2][8] N?ihin aikoihin h?n teki my?s suuria alttaritauluja ja ympyr?nmuotoisia tondomaalauksia, jotka kuvasivat Neitsyt Mariaa ja Jeesus-lasta enkelien ymp?r?imin?.[5]
Paavien ohella Botticelli maalasi muitakin muotokuvia, esimerkiksi Giuliano de Medicist? vuonna 1478 ja Simonetta Vespuccista 1476. H?n on lis?ksi sijoittanut muotokuvia uskonnollisiin aiheisiin, kuten Medici-suvun j?seni? Kuninkaiden kumarrukseen 1475.[2]
Vanhuus ja uran loppuvaihe
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Dominikaanimunkki Girolamo Savonarola alkoi vaikuttaa Firenzess? noin vuonna 1490. H?n hy?kk?si humanismia, sen pakanallisia elementtej? ja maallistumista vastaan. Savonarolan johdolla pakanalliseksi katsottua maalaustaidetta ja kirjallisuutta poltettiin roviolla, ja h?nen saarnansa todenn?k?isesti vaikuttivat siihen, ett? Botticellin taide muuttui samoihin aikoihin.[2]
Botticellin my?h?istuotanto koostuu uskonnollisista aiheista, joissa on kiihke?n dramaattisia tai suorastaan tuskallisia eleit?. My?h?isi? maalauksia ovat esimerkiksi Pietà (n. 1495) ja Kristuksen syntym? (n. 1500).[2] Savonarolan apokalyptisia hahmoja on n?hty Botticellin maalaamassa seimiasetelmassa (Natività mistica, noin 1500).[9] Voimakkaiden eleiden ja v??ristyneiden hahmojen ohella Botticellin my?h?istuotanto oli aiempaa pienikokoisempaa. My?s v?rit muuttuivat luonnonmukaisista, ja muistuttivat noin sata vuotta aiemmin vaikuttaneen Fra Angelicon teoksia.
My?h?isvaiheen merkitt?vimpi? teoksia ovat Dante Alighierin Divina Commedian tulkinnat vuosilta 1492–1497. Botticellin herkistynyt viivailmaisu ja aineettoman tuntuinen ilmaisu n?kyy piirustuksissa puhtaana.[2] Medicit tilasivat kuvitukset vuonna 1480. Botticelli teki satakunta tussipiirrosta, mutta ty? j?i kesken. Lis?ksi kokoelma hajosi melko pian eri puolille tuntemattomista syist?.[10] S?ilyneist? piirustuksista 84 on Berliinin Kupferstichkabinettissa ja kahdeksan Vatikaanin kirjastossa.[2]
Botticelli luultavasti luopui maalaamisesta vuoden 1500 j?lkeen[2] ja viihtyi Girolamo Savonarolan seuraajien parissa. Vasarin mukaan h?n eli vanhuutensa k?yhyydess?, koska oli tuhlaileva ja j?rjestelykyvyt?n. Toisaalta Savonarolan kannattajana h?n ei en?? maalannut eik? siis my?sk??n juuri saanut tuloja taidemaalarin ty?st?. Botticelli kuoli 65-vuotiaana ja h?net haudattiin vuonna 1515 Firenzen Ognissantiin.[11][12][13]
Maine j?lkipolvien silmiss?
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Omana aikanaan ja etenkin uransa huipulla Botticelli oli suosittu. H?nen eleganttia tyyli??n ihailtiin ja j?ljiteltiin paljon. Tunnetuin Botticellin oppilaista oli h?nen opettajansa poika Filippino Lippi.[5]
Botticellin kuoleman j?lkeen h?nen suosionsa kuitenkin v?heni, eik? h?nt? tunnettu en?? yht? laajalti. My?hemmin 1800-luvun lopulla her?nnyt kiinnostus renessanssin taiteeseen toi unohdetun Botticellin uudelleen suosioon.[6] Etenkin prerafaeliitit Englannissa kiinnostuivat h?nen taiteestaan.[5] Pian Botticellista tuli yksi tunnetuimmista Firenzen varhaisrenessanssin taiteilijoista.
Ensimm?inen monografia Botticellista julkaistiin vuonna 1893, ja vuosina 1900–1920 h?nest? kirjoitettiin enemm?n kirjoja kuin kenest?k??n muusta taidemaalarista.[14] Monet Botticellin t?rkeimmist? t?ist? ovat nykyisin Uffizi-galleriassa.[5]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- Madonna, lapsi ja enkeli 1465–1466
- Madonna, lapsi ja enkeli 87 x 60 cm, 1465–1467
- Madonna della Loggia 1467
- Nuoren miehen muotokuva 1469
- Neitsyt Maria, lapsi ja kaksi enkeli?, 100 x 71 cm, 1468–1470
- Gloria-madonna 1469–1470
- La fortezza, allegoria rohkeudesta 1470
- Kuninkaiden kumarrus 1475
- Simonetta Vespucci 1476
- Punalakkisen pojan muotokuva, noin 1477
- Kev?t 1478
- Giuliano de Medici 1478
- Sikstuksen kappelin freskot; Mooses ja Jetron tytt?ret, Koorahin kapinan kukistaminen ja Spitaalisen puhdistusuhri 1481–82
- Pallas ja kentauri 1482–1483
- Venus ja Mars, noin 1483
- Magnificat-madonna, noin 1483
- Venuksen syntym? 1485
- Granaattiomenamadonna 1487
- Danten Divina Commedian kuvitukset 1492–1497
- Neitsyt ja lapsi sek? Johannes Kastaja lapsena, 1490–1500
- Pietà 1495
- Kristuksen syntym? 1500
- Natività mistica noin 1500
- Madonna, lapsi ja enkeli 1465–1468
-
Madonna, lapsi ja enkeli 1465–1467, Filippo Lippin inspiroimana.
-
Madonna della Loggia n. 1467, tempera puulle.
-
Punalakkisen pojan muotokuva, noin 1477.
-
Simonetta Vespucci, 1476–1480.
-
Jumalaisen n?ytelm?n kuvitusta, Danten helvetin kartta 1480–1490. Hopeakyn?, muste ja temperav?ri pergamentille, 33 × 47.5 cm.
-
Venus ja Mars, noin 1483.
-
Magnificat-madonna, noin 1483.
-
Pietà 1495.
-
Neitsyt ja lapsi sek? Johannes Kastaja lapsena, 1490–1500.
L?hteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- Vasari, Giorgio: Taiteilijael?m?kertoja Giottosta Michelangeloon, s. 167–182 ja 397–398. (2. painos) Kustannusosakeyhti? Taide, 1997. ISBN 951-608-006-5
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- ↑ britannica.com: Sandro Botticelli
- ↑ a b c d e f g h i j k l m ”Osa 2 Assyria - Cicero”, Otavan suuri ensyklopedia, s. 642–643. (Toinen painos) Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-05063-X
- ↑ Otavan Iso Fokus, kertovasti kuvitettu 8-osainen tietosanakirja, Osa 1, s. 399. (3.p) Otava, 1972.
- ↑ TOP, Koululaisen tietokeskus 5, s. 209. WSOY, 1989. ISBN 951-0-15818-6
- ↑ a b c d e f g h ”Botticelli, Sandro”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5
- ↑ a b c d e Sandro Botticelli The National Gallery, Lontoo
- ↑ Giorgio Vasari, s. 168
- ↑ Giorgio Vasari, s. 397
- ↑ Jones, Jonathan: Millennium revelations The Guardian. 24.12.1999. Viitattu 27.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Rory Carroll: Botticelli's drawings of Dante poem gathered in Rome The Guardian. 20.9.2000. Viitattu 27.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Giorgio Vasari, s. 171
- ↑ Giorgio Vasari, s. 173
- ↑ Jones, Jonathan: The sword in the sky The Guardian. 23.12.2003. Viitattu 27.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Michael Levey: "Botticelli and Nineteenth-Century England" Journal of the Warburg and Courtauld Institutes 23.3/4 (July 1960:291–306).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sandro Botticelli Wikimedia Commonsissa