中国三代核电技术“华龙一号”等成果现身高交会
Meribiologia on biologian osa-alue, joka tutkii valtamerten ja muiden merialueiden el?m??, ekosysteemej? ja eli?st??.
Meribiologian osa-alueiksi voidaan lukea muun muassa merten eri el?in- ja kasviryhmi? tutkivat erikoisalat, kuten iktyologia eli kalatiede ja fykologia eli lev?tiede. My?s meriekologia on t?rke? erikoisala, joka tutkii muun muassa ilmastonmuutoksen ja hiilikierron vaikutuksia merten ekosysteemeihin.
Merielinymp?rist?t ja lajit
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Merten eri alueilla el?? sellaisia eli?it?, jotka ovat sopeutuneet kunkin alueen olosuhteisiin. Esimerkiksi meren pohjien eli?st?t vaihtelevat sen mukaan, onko kyseess? hiekka- vai kalliopohja vai sijaitseeko merenpohja syv?n meren alueella. Pohjaan kaivautuvia el?imi? el?? hiekkapohjilla. Kallioisilla pohjilla puolestaan el?? kasveja, jotka tarvitsevat kasvualustan, mihin on helppompi kiinnitty? kuin hiekkapohjaan. Alkeellisimpia meren eli?st?st? ovat bakteerit, joihin kuuluvat sinilevin? tunnetut joskus suuria kasvustoja muodostavat syanobakteerit. Osa levist? on yksisoluisia, planktoniin kuuluvia lajeja. T?llaisi? ovat panssarilev?t, piilev?t, nielulev?t ja silm?lev?t. Monisoluisiin eli?ihin kuuluvia levi? ovat viherlev?t, ruskolev?t ja punalev?t. Putkilokasveista kelluslehtiset kasvit el?v?t yleens? syvemmiss? vesiss? kuin ilmaversoiset kasvit. Pienet meriel?imet piiloutuvat usein hiekkaisiin merenpohjiin suojaan petoel?imilt?. My?s kasvistojen k?tk?ist? l?ytyy piilopaikkoja, jonne pienel?imet usein piiloutuvat suojaan. Jotkut el?imet pystyv?t varastoimaan happea esimerkiksi kuoreensa, jotkut pystyv?t hengitt?m??n ihollaan ja jotkut k?yv?t silloin t?ll?in hengiitt?m?ss? veden pinnalla.[1]
Meriekologinen tutkimus
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Merten tutkimuksella hankitaan tietoa merten lajeista, merten luontotyypeist? ja ekosysteemeist?. Tutkimuksella selvitet??n my?s luonnonsuojelullisia seikkoja. My?s merieli?iden lis??ntymisalueita tutkitaan. Tutkimusmenetelmi? ovat videointi ja n?ytteiden otto. Tutkimuksissa k?ytet??n apuna my?s ilmakuvia ja satelliittikuvia. Meriluontotyyppej? ovat hiekkas?rk?t, laguunit, jokisuistot ja riutat. Meriekosysteemej? tutkittaessa tutkitaan my?s niiden olosuhteita, kuten l?mp?tilaa, ravinteiden m??r?? ja merialueiden tuulisuutta. Esimerkiksi It?meren biologiaa ja ekologiaa tutkitaan Velmu-ohjelmalla.[2]
Merten eli?st?n luokittelua
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Tavallisen systemaattisen luokituksen mukaan merten eli?st? voidaan jakaa muun muassa bakteereihin, kasveihin ja leviin, sieniin ja el?imiin, sek? edelleen n?iden alaryhmiin. Meribiologiassa k?ytet??n systemaattisen luokittelun lis?ksi runsaasti eli?iden elintavan mukaista jaottelua:[3]
- plankton – keijusto
- benthos – merenpohjan sedimentiss? tai sen tuntumassa el?v?t eli?t;
- neuston – irrallaan v?litt?m?sti veden pinnan alla ajelehtivat eli?t;
- pleuston – veden pintakalvon p??ll? el?v? eli?st?;[4]
- nekton – aktiivisesti uivat eli?t (muun muassa kalat ja valaat);
- perifyton – alustaan kiinnittyv?t eli?t;
- tripton – kuollut aines, johon kuuluu muun muassa saviaines ja el?inten hajotessa syntyv? orgaaninen detritus; detritus muodostuu edelleen alloktonista tai autoktonista.
Meren eli?yhteis? eli biokenoosi voidaan lis?ksi ryhmitell? kolmeen ekologiseen tasoon:[3]
- tuottajat eli autotrofit, jotka pystyv?t hy?dynt?m??n ulkopuolista energial?hdett? (yleens? auringon s?teily?) ja sitovat ep?orgaanista hiilt? orgaaniseksi aineeksi; n?it? ovet muun muassa kasviplankton, p??llyslev?t ja suurvesikasvit eli vesimakrofyytit;
- kuluttajat, jotka kuluttavat sit? kemiallista energiaa, jonka ekosysteemin tuottajat ovat sitoneet solumassaansa; n?it? ovat el?inplankton, kalat, merinis?kk??t ja -linnut;
- hajottajat, jotka pilkkovat meriekosysteemin orgaanista ainesta (bakteerit, homeet ja sienet).
L?hteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- ↑ Eeva-Liisa Hallanaro, Kirsi Kostamo, Suvi Kiviluoto: ”El?m?? meress?”, Meren aarteet, s. 222-228. Gaudeamus, 2017. ISBN 978-952-495-435-8
- ↑ Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma Ymp?rist?.fi. Viitattu 14.6.2023.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Sovellettu limnologia
- ↑ What is the difference between neuston and pleuston Pediaa. 17.1.2020. Viitattu 13.6.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]
- Marine Biology (Open Directory Project) (Arkistoitu – Internet Archive)