三大数据中心热门架构 如何撑起未来五年企业云需求

Kasaarien kaanikunta
650–969
百度 　　英国与欧盟第五轮“脱欧”谈判本月１２日结束，双方仍未能在公民权利、英国与爱尔兰边界以及“分手费”等关键议题上取得突破性进展。 Kasaarien alueet eri vuosisadoilla.
P??kaupunki	Balanjar (650–720) Semender (720–750) Itil (750–969)
Uskonnot	tengrismi, juutalaisuus, islam, kristinusko
Kieli	kasaari
Edelt?j?t	L?nsiturkkilainen kaanikunta ja Suur-Bolgaria
Seuraajat	Alania ja Volgan Bolgaria
Infobox OK

Kasaarien kaanikunta (650–969) oli varhaiskeskiaikainen valtio, jonka perusti kasaarien paimentolaiskansa. Kasaarien kaanikunta syntyi eroamalla L?nsiturkkilaisesta kaanikunnasta. Kasaarien kaanikunta hallitsi suurimmillaan Kaukasiaa, Volga-joen ala-ja keskijuoksua, nykyisen Kazakstanin luoteisosia, Asovanmeren rantoja, Krimin it?osia sek? It?-Euroopan aro- ja mets?aroseutuja Dnepr-joelle asti. Kaanikunnan keskus sijaitsi aluksi nykyisen Dagestanin rannikkoseudulla, my?hemmin Volgan alajuoksulla. Osa hallitsevasta eliitist? k??ntyi juutalaiseen uskoon. Osa it?slaavilaisista heimoista oli kasaarien liittolaisia ja maksoi veroja kasaareille. Kasaarien kaanikunta tuhoutui Kiovan Rusin kanssa k?ytyjen sotien seurauksena 900-luvun lopulla.

Historia

Varhaishistoria: 500-luku

Alun perin kasaarit olivat yksi lukuisista paimentolaisheimoista, jotka siirtyiv?t Aasiasta Eurooppaan suuren kansainvaelluksen melskeiss?. He puhuivat yht? monista varhaisturkkilaisista kielist? He olivat ilmeisesti yksi oguurien ryhmist?, jotka ilmestyiv?t Eurooppaan ensimm?isen kerran vuonna 463.. Ensimm?inen luotettava maininta kasaareista on Zacharias Scholasticusin luettelo kansoista vuodelta 555.. Heid?n ensimm?iseksi eurooppalaiseksi alueekseen mainitaan Bersilia, joka on paikannettu nykyisen Dagestanin tasankoalueelle.. 500-luvun alkupuolella kasaarit olivat saviirien liittoutuman alaisena. Yhdess? he suorittivat menestyksekk?it? sotaretki? Kaukasian alueelle. Aluetta hallinnut Sassanidien hallitsijasuvun Persia pystyi h?din tuskin est?m??n heit?. ?aahi Khosrau I aikana (531–579) persialaiset rakensivat kuuluisan Derbentin muurin, joka sulki kapean kulkureitin Kaspianmeren ja Kaukasusvuoriston v?lill?, mutta sek??n ei est?nyt paimentolaisheimojen hy?kk?yksi?. Legendan mukaan Khosrau I rakennutti Dagestaniin kaksi kaupunkia: Belendzerin ja Semenderin, joista my?hemmin tuli kasaarikaupunkeja. Molemmat kaupungit olivat alun perin samannimisten heimojen kaupunkeja. Semenderiin on liitetty my?s zabenderien heimo, joka oli avaarien sukulaisheimoja. He liikkuivat saviirien per?ss? ja ylittiv?t Kaukasuksen 550-luvulla. Vuonna 562 Persia h?vitti l?hes kaikki saviirit, ja j?ljelle j??neet muuttivat yhdess? kasaarien kanssa Kaukasuksen pohjoispuolelle. Osa saviireista j?i Dagestaniin, jossa heid?t tunnettiin nimell? Pohjois-Kaukasian hunnit.

Kasaarien nousu oli Turkkilaisen kaanikunnan ansiota, koska kasaarihallitsijat olivat ilmeisesti heid?n sukulaisiaan (A?inin suku), joka perusti vuonna 551 valtavan valtakunnan, joka varsin nopeasti jakautui it?iseen ja l?ntiseen valtakuntaan. 500-luvun lopussa L?nsiturkkilainen kaanikunta oli saavuttanut jo Kaspianmeren ja Mustanmeren v?lisen kannaksen. Kaikki paikalliset kansat alistuivat heid?n valtansa alle.

Kaukasian ja Mustanmeren rannikon valloitukset 600-luvulla

Ensimm?isen kerran kasaarien sotavoimat mainitaan Persian-Bysantin sodassa vuosina 602–628, jossa kasaarien johtaja Dzebukagan oli t?rkein johtaja turkkilais-bysanttilaisessa liitossa, joka taisteli Persiaa vastaan. Vuonna 627 kasaarien sotajoukot tuhosivat Kaukasian Albanian ja yhdess? bysanttilaisten valloittivat rynn?k?ll? Tbilisin.

Vuodesta 630 valtakunnan sis?iset kiistat hajottivat l?nsiturkkilaisen kaanikunnan. T?m?n seurauksena sen reuna-alueille It?-Euroopan aroille syntyi kaksi uutta valtakuntaa: Mustanmeren pohjoispuolelle Suur-Bolgaria, jonka perusti kaani Kubrat vuonna 632 sek? Kaspianmeren alueelle Kasaaria. Kasaareita ei alkuvaiheessa n?kynyt juuri miss??n, koska Bolgarian valtiosta tuli niin mahtava. Se tosin j?i kovin lyhytik?iseksi, koska kaani Kubratin kuoleman j?lkeen h?nen poikansa jakoivat valtakunnan kesken??n. Kasaarit k?yttiv?t bolgarien hajaannusta hyv?kseen ja niinp? 660-luvulla suuri osa bolgareista siirtyi kaani Asparuhin johdolla nykyisen Bulgarian alueelle Tonavan etel?puolelle. J?ljelle j??neet bolgarit alistuivat kasaarien vallan alle.. N?iden tapahtumien j?lkeen Kasaarian johtajasta tuli paimentolaiskansojen ylin johtaja ja h?n otti nimen kaani. 600-luvun lopulla kasaarit hallitsivat suurinta osaa Krimin aroalueesta, Asovanmeren rantoja sek? Pohjois-Kaukasian alueita. Tiedossa ei ole sit?, kuinka kauas Volgan it?puolisille aroalueille heid?n valtansa ulottui. Siit? alueesta ja ajasta ei ole j??nyt kirjallisia tietoja. Paimentolaiskansojen muutto Aasiasta Eurooppaan vaikutti kuitenkin merkitt?v?sti it?slaavilaisten heimojen ja kansojen kehitykseen It?-ja Keski-Euroopassa.

Noihin aikoihin Kasaarian mielenkiinto oli kohdistunut ennen kaikkea Kaukasian alueisiin, koska ne olivat vauraita maatalousyhteiskuntia ja niiss? oli huomattavaa varallisuutta. Noille alueille p??si kahta reitti?: Derbentin kautta Kaukasian Albaniaan, Armeniaan ja edelleen Persiaan sek? harvemmin kuljetun Darjalin solan kautta, joka sijaitsi alaanien alueella ja sit? kautta p??si Georgiaan. Kasaarien vaikutus t?ll? alueella oli niin suuri, ett? osa Kaspianmeren it?isist? kielist? tunsi meren nimell? Kasaarienmeri.

Kasaarien kaanikunnan laajeneminen pys?htyi, kun Sassanidien Persia heikentyi Bysantin kanssa k?ymiens? sotien kanssa niin paljon, ett? etel?st? tulleet arabit valloittivat sen ja perustivat Arabien kalifaatin. Sen sotajoukot miehittiv?t vuonna 653 Armenian, Georgian ja Kaukasian Albanian, mink? j?lkeen he p??siv?t my?s Derbentin pohjoispuolelle ja hy?kk?siv?t kasaarien Balanjarin kaupunkiin. Taistelu p??ttyi arabien sotajoukkojen tappioon, jossa my?s heid?n johtajansa Salman ibn Rabiah sai surmansa. Arabien kalifaatissa oli sis?isi? valtataisteluita, mink? vuoksi se menetti noiden alueiden hallinnan. Kasaarit ker?siv?t veroja Kaukasian Albaniassa ja suorittivat useita sotaretki?, joista suurin oli vuonna 685. Taisteluissa kuolivat Armenian, Georgian ja Kaukasian Albanian hallitsijat. Taisteluissa kuoli my?s yksi arabiemiiri, jonka joukot voitettiin Mosulin luona..

Sodat arabeja vastaan 700-luvulla

Arabien kalifaatissa vallan otti Umaijadien dynastia, joka rupesi uudelleen valloittamaan eri alueita eri ilmansuunnissa: l?nsigootit l?nness?, turkkilaiset id?ss? ja kasaarit pohjoisessa. T?ll? kerralla arabit valloittivat Kaukasian alueen ja 700-luvun alussa alkoivat jatkuvat arabien-kasaarien sodat. Vuoron per??n he voittivat toinen toisensa. Joskus toinen osapuoli suoritti hyvin pitki? sotaretki? vihollisensa maille. Kasaarit sotivat yhdess? Bysantin kanssa, joka taisteli arabeja vastaan my?s V?h?ss?-Aasiassa. Kun arabit hy?kk?siv?t Bysanttia vastaan 717–718 ja piirittiv?t Konstantinopolia vuonna 717, niin kasaarit auttoivat bysanttilaisia sitomalla osan arabien sotavoimista heit? vastaan Kaukasian Albaniaa ja Azerbaid?ania vastaan suorittamallaan sotaretkell?. Vuoden 730 lopussa kasaarit suorittivat kaikkein suurimman sotaretkens? arabeja vastaan. Sen johdossa oli kaanin poika Bardzil. He hy?kk?siv?t persialaista Ardabīlin kaupunkia vastaan. Kasaarit l?iv?t arabien 25.000 sotilaan armeijan, jossa kuoli my?s yksi Kalifaatin korkea-arvoisimmista sotap??llik?ist?, Dzarrah ibn Abdullah al-Hakami. Osa kasaarien sotajoukoista p??si etenem??n Mosuliin asti.. Mutta jo vuoden 731 alussa arabien tuoreet sotajoukot komentaja Said ibn Amr al-Harasin (my?hemmin Maslamin) johdolla ajoi kasaarit niiden valloittamilta alueilta. Sen j?lkeen taistelut siirtyiv?t Kasaarien kaanikunnan alueelle. Sota jatkui vuoteen 732 tai 733, jolloin kasaarien kaani haavoittui Derbentin l?heisen Darvagin linnoituksen taisteluissa. Arabit saivat n?m? t?rke?t linnoitukset haltuunsa.

Vuonna 737 sotap??llikk? Marwan II (tuleva kalifi) hy?kk?si yll?tt?en 150 000 sotilaan kanssa Kasaariaan Derbentin ja Darjalin kautta. Sotajoukot valloittivat kasaarien p??kaupungin Semenderin ja p??siv?t Al-Baidaan asti, jossa sijaitsi kasaarien kaanin telttaleiri. Kaani pakeni sielt? valtakuntansa kaukaisimpiin osiin. Arabit eteniv?t heid?n per?ss??n kauemmas pohjoiseen kuin koskaan ”Slaavijoelle”, joka oli ilmeisesti Don tai Volga. Kasaarien armeija oli ly?ty ja kaani halusi sopia rauhan arabien kanssa. S?ilytt??kseen kruununsa h?n suostui k??ntym??n islaminuskoon, mutta t?m? oli ilmeisesti vain nimellinen suostumus h?nelt?.. Kasaarit s?ilyttiv?t itsen?isyytens? ja arabit poistuivat Pohjois-Kaukasukselta. Pian t?m?n j?lkeen Arabien kalifaatissa syttyi taas erimielisyyksi?. Vallan otti Abbasidien dynastia, joka ei halunnut laajentua pohjoiseen. T?ll? tavalla Kasaarien kaanikunta pys?ytti arabien etenemisen Eurooppaan sek? auttoi Bysantin valtakunnan s?ilymisess?.

700-luvun lopulla, 20-vuotisen rauhan j?lkeen, kasaarit suorittivat viel? kaksi sotaretke? Kaukasukselle: vuosina 762–764 ja 799. 780-luvulla he auttoivat Abhasian kuningaskuntaa ja keisari Leon II saamaan itsen?isyyden Bysantista.. N?iden tapahtumien j?lkeen kasaarit eiv?t en?? puuttuneet Kaukasuksen asioihin. Arabien jatkuvan uhan alla el?minen Kasaarian etel?rajoilla pakotti kasaarit muuttamaan valtakuntansa sis?osiin Donin varrelle, jossa asui jo alaanien heimoja, sek? Volgan varrelle. Volgan alajuoksulle perustettiin kasaarien uusi p??kaupunki Itil, josta tuli lyhyess? ajassa huomattava kauppakaupunki. Dagestan ja vanha p??kaupunki Semender j?iv?t Kasaarien kaanikunnan etel?iseksi syrj?seuduksi. N?iden tapahtumien seurauksena ilmestyi my?s bolgareja ja saviireja Keski-Volgalle ja Kama-joen varrelle, jonne syntyi 800-luvulla Volgan Bolgaria. P??kaupungin siirto pohjoisempaan merkitsi ilmeisesti my?s tiiviimp?? kanssak?ymist? it?slaavien kanssa, joita he rupesivat verottamaan. (t?st? ei ole tarkempia tietoja).

Suhteet Bysantin valtakuntaan 800-luvulla

Kahden valtakunnan liittolaisuus vahvistettiin vuonna 732, kun Bysantin tuleva keisari Konstantinos V) otti vaimokseen kaani Biharin tytt?ren, prinsessa Tzitzakin, joka kastettiin uudelleen Irinaksi. Vuonna 787 kasaarit nostattivat kapinan Krimin goottien keskuudessa ja laittoivat vankilaan paikallisen piispan, goottien Johanneksen.. Kasaarit hallitsivat Krimi? 800-luvun puoliv?liin asti ja Tamanin alueella sek? Kertsin salmessa aina kaanikunnan hajoamiseen asti.

Juutalaiseen uskoon k??ntyminen sek? Bulanidien dynastian nousu 740-luvulta 800-luvun alkuun

Kasaarien kaanikunnan historialle t?rkeimpi? asioita oli siell? asunut suuri juutalaisyhteis?, joita asui my?s kasaarien kotialueilla Dagestanissa. Noin vuonna 740 kasaarien sotap??llikk? Bulan k??ntyi juutalaiseen uskoon. Ilmeisesti juutalaisuuteen k??ntyminen vahvisti h?nen klaaninsa asemaa, kun johtavan pakanadynastian asema rupesi huononemaan sotasaaliiden v?hentymisen ja perinteisen valloituspolitiikan loppumisen my?t?. 800-luvun alussa Bulanin j?lkel?inen keisari Obadiasta tuli kaanin j?lkeen toiseksi t?rkein henkil?, joka itse asiassa keskitti vallan itselleen. Siit? alkoi Kasaariassa kaksoishallinto,, jossa nimellisesti maata hallitsi kaanin vanha hallitsijasuku ja todellinen valta oli Bulanidien keisarisuvulla. Ilmeisesti t?llainen hallinto syntyi keskin?isten erimielisyyksien j?lkeisen? kompromissina. Osa kasaareista, jotka tunnettiin kavaareina, nousi kapinaan hallitsevaa dynastiaa vastaan ja kapinan ep?onnistumisen j?lkeen siirtyi unkarilaisten puolelle. Obadian poika Ezekia ja pojanpoika Manassia ehtiv?t hallita hyvin lyhyen ajan, jolloin he ehtiv?t luovuttamaan kruunun Obadian veljelle Hanukkalle, jonka j?lkel?iset hallitsivat Kasaariaa aina sen tuhoutumiseen asti..

Kasaarien kaanikunta 800-luvulla

Edell? mainittujen tapahtumien j?lkeen Kasaaria ei jatkanut en?? valloituspolitiikkaansa vaan he keskittyiv?t kansainv?lisen kaupan kauttakulkuliikenteeseen. Toisaalta heid?n ulkopoliittinen tilanteensa ei ollut kovin hyv?, koska 800-luvulla alkoi uusi kansainvaellus. Uudet id?st? tulleet paimentolaiskansat ylittiv?t Volgan. Ensimm?inen Volgan ylitt?nyt kansa oli unkarilaiset. 830-luvulla unkarilaiset valloittivat Mustanmeren pohjoisosat. Ep?selv?? on se mit? tapahtui, mutta unkarilaiset tunnustivat kasaarien ylivallan. Kasaarien kaani pakotti unkarilaisten johtajan Lebedian menem??n naimisiin kasaarien aatelisneidon kanssa. Sen j?lkeen unkarilaiset osallistuivat kasaarien j?rjest?miin sotaretkiin. Unkarilaiset (sek? 3 kasaarien etnist? ryhm??, kavaareja) joutuivat vuonna 889 siirtym??n Pannoniaan, kun petsenegej? painostivat eteenp?in oguzit ja heit? puolestaan kipt?akit. Kasaarit menettiv?t siin? yhteydess? Mustanmeren pohjoispuoliset arot. Tiedossa on, ett? kasaarien kuninkaat tekiv?t sotaretki? petsenegej? ja oguzeja vastaan. 800-luvun loppu tunnetaankin siit?, ett? Kasaarien rauhan ja vakaudenaika aroilla loppui.

Kasaareille syntyi uusi vastustaja Kiovan Rusin nousun my?t?. Historian h?m?r??n on j??nyt tarkempi tieto niin sanotusta Rusien kaanikunnasta, joka mainittiin ensimm?isen kerran vuonna 839. Kiovan ruhtinaat k?yttiv?t ilmeisesti my?s kaanin nimityst?, joka 800-luvulla tarkoitti sit?, ett? he olivat kasaarien hallitsijoiden kanssa tasa-arvoisia.

Skandinaviasta saapuneiden varjagien soturijoukkojen ilmestyminen It?-Eurooppaan 800-luvulla rupesi v?hent?m??n kasaarien ylivaltaa slaavilaisista heimoista. Heid?n avullaan kasaareista p??siv?t eroon poljaanit vuonna (864), severjaanit (884) ja Radimit?it (885). Vastatakseen uuden vihollisen haasteisiin kasaarit pyysiv?t apua liittolaiseltaan Bysantilta linnoitusketjun rakentamisessa valtakuntansa luoteisrajalle. Noin vuonna 834 kaani ja bek k??ntyiv?t Bysantin keisarin Theofiloksen puoleen, jotta Bysantti auttaisi Sarkelin linnoituksen rakentamisessa.. Linnoitus sijaitse Donin vasemmalla rannalla. Siit? tuli kasaarien t?rkein tukikohta tuolla alueella. Sarkelin lis?ksi, arkeologisten l?yt?jen mukaan, Donin varrelle rakennettiin muitakin samantyyppisi? linnoituksia..

850-luvulla olivat kasaarien ja arabien v?liset viimeiset taistelut. Kalifaatin Kaukasian alusmaissa oli syttynyt kapina, jota tukahduttamaan l?hetettiin arabialainen sotap??llikk? Buga al-Kabir, joka oli itse alun perin kasaari. Kasaarit saivat avunpyynn?n vuoriston sanarialaisilta, jotka asuivat Kakhetissa.. Buga suoritti sotaretken alaaneja ja kasaareja vastaan ja sai heilt? sotasaalista, mutta sitten h?net kutsuttiin pois Georgiasta, koska kalifi pelk?si h?nen liittyv?n kansansa sotajoukkoihin.. Sen j?lkeen Kasaarian ja Bysantin suhteet l?mpeniv?t uudelleen. Vuonna 861 Kasaariaan saapui Bysantin valtuuskunta, jonka johdossa oli Konstantinos Filosofi.

800-luvun lopulta 900-luvun alkuun Kasaarien kaanikunta heikkeni huomattavasti, mutta oli yh? huomattava valtakunta hyvin koulutetun armeijan ja taitavan diplomatiansa ansiosta. Hallitsijat luovivat taitavasti kolmen mahtitekij?n v?liss?: Bysantin, Kiovan Rusin ja paimentolaiskansojen. 800-luvun lopulla Kasaariaa vastaan koottiin liittoutuma Bysantin johdolla avustajinaan: petsenegit, mustat bulgaarit ja muutama paimentolaisheimo. Kasaarit l?iv?t heid?t taisteluissa yhdess? alaanien kanssa.. Seuraavan keisarin Aaronin aikana Bysantin onnistua rikkoa kasaarien-alaanien liittoutuma. Sen j?lkeen kasaarit taistelivat alaaneja vastaan toisen paimentolaisjohtajan avulla. Alaanien keisari vangittiin kunniallisesti. H?n antoi tytt?rens? vaimoksi kasaarien keisarin pojalle Joosefille.

Kasaarien kaanikunnan tuho 900-luvulla

Rusien uhkaa kasaarit pyrkiv?t torjumaan ohjaamalla heit? jonkin aikaa ry?st?retkille Kaukasukselle. Vuonna 913 tai 914 kasaarit p??stiv?t rusien laivaston ry?st?retkelle Kaspianmerelle. Kun rusien sotajoukko palasi sielt?, niin kasaarit hy?kk?siv?t heid?n kimppuunsa ja l?iv?t heid?t.. Vuonna 939 er?s rusien sotap??llik?ist?, Helg tai kenties ruhtinas Oleg Viisas, hy?kk?si Bysantin k?skyst? kasaarien Samkertsin kaupunkiin Krimill?, Tamanin niemimaalla. Kasaarien sotajoukot l?iv?t rusit sotap??llikk? Pesakhin komennossa, mink? j?lkeen kasaarit ry?steliv?t Bysantin kaupunkeja Krimill?.. Sen j?lkeen kasaarit pakottivat rusit k??nt?m??n aseensa Bysanttia vastaan Rusien–Bysantin sodassa vuosina 941–944.

Rusit suorittivat my?s sotaretken Kaukasuksen Berdaa vastaan vuonna 943 tai 944. He eiv?t ainoastaan ry?stelleet siell? vaan sill? kerralla rusit yrittiv?t valloittaa ne alueet, mutteivat onnistuneet siin?.. Kasaarien kannalta tilanne heid?n etel?rajallaan k??ntyi huonompaan suuntaan, kun Arabien kalifaatin sijaan ilmestyi itsen?isi? emiraatteja. 900-luvun alussa Kaspianmeren etel?osa oli jo yhdistyneen Samanidien valtion hallinnassa. Uudesta valtiosta tuli islamin aktiivinen levitt?j?. He saivat k??nnytetty? islamin uskoon Keski-Aasiassa oguzit ja karlukit sek? sen j?lkeen Volgan Bolgarian. Kasaaria oli sen j?lkeen islamilaisten maiden ymp?r?im?n? etel?ss? ja id?ss?, mik? aiheutti huolta my?s bekin hovin suuressa muslimiv?est?ss?. Vuosina 901, 909 ja 916 kasaarit j?rjestiv?t useita sotaretki? dagestanilaisten liittolaistensa kanssa Derbenti? vastaan.. Suhteet muslimimaailmaan j?iv?t yst?v?llismielisiksi aina kaanikunnan hajoamiseen asti sek? sen j?lkeen Samanidien vasallina ollessaan..

Vuoristo-Dagestanissa rupesi vahvistumaan Saririn valtio. Sen asukkaat olivat kristittyj?. Heid?n hallitsijaansa arabit nimittiv?t ”vuorten kaaniksi”. Saririlaiset j?rjestiv?t my?s sotaretki? Kasaariaa vastaan..

Kasaarien vallan alta yritti p??st? eroon my?s jatkuvasti kasvava Volgan Bolgaria. Sen hallitsija k??ntyi islaminuskoon toiveenaan saada apua samanuskoisilta. Vuonna 922 sinne saapui Bagdadin kalifin l?hetyst? mukanaan Ibn Fadlan, joka kertoi kokemuksistaan Volgan varrella..

Ennen Kasaarian kaanikunnan tuhoa kasaarit onnistuivat p??sem??n yhteyksiin Cordoban kalifaatin kanssa. Cordoban ministeri Hasdai ibn ?aprut ja kasaarien keisari Joosef harjoittivat kirjeenvaihtoa. Joosefin kirjoittamista kirjeist? noin vuodelta 961 n?kyy, ettei tilanne h?nen mielest??n ollut huolestuttava, vaan h?n oli mielest??n yh? edelleen hallitsijansa alueella, joka ulottui Horezmasta Donille (Kaspianmerelt? Donille).

Ratkaiseva rooli Kasaarian kaanikunnan tuhoon oli Kiovan Rusin nousulla. Vuonna 964 suuriruhtinas Svjatoslav I onnistui vapauttamaan kasaarien vallan alta viimeisenkin slaaviheimon, vjatitsit. Seuraavana vuonna h?n l?i kaanin komennossa olleet kasaarien sotajoukot ja valloitti Sarkelin, joka nimettiin ven?l?isitt?in nimelle Belaja Ve?a (=Valkea Torni). Ilmeisesti rusit onnistuivat valloittamaan my?s (Tmutarakanin). Samana vuonna 965 tai toisten l?hteiden mukaan 968/969 rusit yhdess? oguzien kanssa valloittivat Itilin ja Semenderin.. N?iden kaupunkien antautuminen lasketaan itsen?isen Kasaarien kaanikunnan loppumiseksi. Rusit ilmeisesti j?iv?t joksikin aikaa Volgan alajuoksulle. Itilin asukkaat ja hovi pakeni Kaspianmeren saarille ja Mangyslakiin. Rusien poistuttua sielt? 980-luvulla kasaarien hallitsija sai apua Horezmalta ja palasi p??kaupunkiinsa Itiliin. Kiitokseksi avusta suurin osa kasaareista k??ntyi islaminuskoon ja my?hemmin uuden avunannon j?lkeen my?s kasaarien keisari k??ntyi islaminuskoon.. Vuonna 985 suuriruhtinas Vladimir Suuri suoritti uuden sotaretken Kasaariaan ja asetti heille verot.. Vuonna 986 Nestorin kronikka mainitsee kasaarijuutalaisten l?hetyst?n tulleen Vladimirin luo k??nnytt?m??n h?nt? juutalaisuuteen. Tarinan todenper?isyytt? on ep?ilty.

Viimeiset maininnat 1000–1100-luvut

Kasaarian my?hempi historia on v?hemm?n tunnettu ja siit? mainitaan hajanaisesti muiden valtakuntien yhteydess?. Joidenkin l?hteiden mukaan Itil olisi ollut 1000-luvulla jo raunioina.. Volgan Kasaaria tuhoutui lopullisesti ilmeisesti 1000-luvun puoliv?liss? kipt?akkien paimentolaiskansan hy?kk?yksen seurauksena. 1100-luvulla Volgan alajuoksulle syntyi Itilin tilalle Saksin, jonka asukkaiden joukossa mainittiin ollen my?s muslimikasaareja, mutta suurin osa v?est?st? oli kuitenkin oguzeja.. Dagestanin historiassa ei mainita juuri mit??n kasaareista. Vuonna 1064 muutti 3 000 kasaariperhett? Kaukasian etel?puolelle.. Donin kasaarit Sarkelissa ja Mustallamerell? joutuivat ven?l?isen Tmutarakanin ruhtinaskunnan alaisuuteen, joka oli olemassa 1100-luvun puoliv?liin asti.

Kasaarien sotajoukot olivat Mstislav ?ernigovilaisen mukana h?nen taistellessaan Listveness? velje??n Jaroslavia vastaan vuonna 1024. Viimeisen kerran muinaisven?l?isiss? kronikoissa kasaarit mainitaan vuosina 1079 ja 1083, kun he vangitsivat ?ernigovin ruhtinas Olegin ja antoivat h?net Bysantille.

Kasaarien kaanikunnan tuhon my?t? Mustanmeren ja Kaspianmeren arot joutuivat eri paimentolaiskansojen haltuun. Volgan varren hallinta siirtyi Volgan Bolgarialle ja Pohjois-Kaukasia taas puolestaan Alanialle. N?m? alueet yhdistyiv?t uudelleen vasta Kultaisen Ordan alaisuudessa.

Valtiollinen rakenne

Alun perin Kasaaria oli tyypillinen paimentolaisyhteis?. Poliittiset traditiot ja nimikkeet he saivat Turkkilaiselta kaanikunnalta. Valtakunnan johdossa oli kaani. Nimellisesti h?nell? oli kaikki sotilaallinen ja hallinnollinen valta, mutta h?nell? ei ollut keinoja niiden toteuttamiseen. Kaanien asema riippui paljolti heid?n kyvyst??n hankkia sotasaalista ja kyvyst? jakaa se oikein aatelisten kesken.. Toinen t?rke? tekij? oli heid?n valtansa oikeutus. Kaanin vallan katsottiin tulleen taivaasta. Kaani oli pakanakultin ylin henkil?, joka johti heid?n jumalanpalveluksiaan ja jolla oli kansalaisten silmiss? yliluonnollisia voimia. Kaaniksi p??si vain kuninkaallisen perheen j?sen. Vallanperimysj?rjestelm? oli ilmeisesti turkkilaisilta peritty, miss? valta siirtyi vanhemmalta veljelt? nuoremmalle.. Joissakin l?hteiss? oletetaan, ett? kasaareja johti turkkilainen A?in-suku.. 800-luvun puoliv?liss? kaanien suku oli kasvanut niin suureksi, ett? yksi suvun j?senist? oli basaarikauppiaana.. Uskomus hallitsijan jumalallisiin kykyihin oli niin suurta, ett? my?s ep?onnen kohdatessa valtakuntaa syytettiin hallitsijaa. H?nen el?m?ns? oli hyvin s??nnelty? ja t?ynn? erilaisia kieltoja. Valtaantuloseremoniassa h?nt? kuristettiin silkkivy?ll? ja puolitiedottomassa tilassa h?nen tuli sanoa, montako vuotta h?n tulee hallitsemaan. Sen hallitusajan j?lkeen h?net tapettiin. Jos h?n kertoi liian pitk?n hallitusajan, niin joka tapauksessa h?net tapettiin 40 vuoden ik?isen?, koska uskottiin, ett? siin? i?ss? viimeist??n jumalallinen voima hylk?? h?net.. Ennen juutalaisaikaa kaanien dynastia valvoi hyvin tiukasti armeijaa ja pystyi siksi v?ltt?m??n my?s uskonnollisia uhritoimituksia. Tilanne muuttui sen j?lkeen, kun toinen kasaariklaani, joka k??ntyi juutalaisuuteen, sai todellisen vallan itselleen. Heid?n johtajansa otti itselleen nimen ”bek”. Arabit k?yttiv?t h?nest? nimityst? malik, joka tarkoitti hallitsijaa tai kalifia (suora k??nn?s oli sijainen).. Ilmeisesti uuden juutalaisdynastian aikana valta siirtyi tiukasti vain is?lt? pojalle.. Uudessa j?rjestelm?ss? kaani sai enemm?n uskonnollisia teht?vi? ja maallisia asioita hoiti bek. Siin? bek toimitti kaanille erilaisia rituaalitoimia, jotka eiv?t kuitenkaan saaneet olla arvoa alentavia. Bekin tullessa kaanin luo h?n polvistui ja piti k?dess??n palavaa oksaa. Kaani eli erist?ytyneen? palatsissaan ja h?n l?hti ulos vain kerran juhlakulkueen k?rjess? tai maata kohdanneen katastrofin takia.. Kaanin auktoriteettia tunnustivat my?s naapuripakanakansat sek? tavalliset kasaarit my?s. Kaani oli rauhaa yll?pit?v? tekij? Kasaarien kaanikunnan viimeisiin p?iviin asti. Ilmeisesti saman tyyppinen kaksoishallinto oli my?s unkarilaisilla. Ruseilla on ilmeisesti my?s ollut tuon tyyppinen kasaareilla lainattu kaksoishallinto.

Kasaarien kaanikunnan ylimpin? olivat Tarhanit, jotka olivat heid?n aatelisensa. Heid?n joukossaan oli paljon kuninkaan sukulaisia, heid?n alapuolellaan Elteberit, jotka olivat vasallikansojen johtajia. Alkuvaiheessa Kasaarien kaanikunnassa ei ollut mit??n hallintoa, vaan se rupesi kehittym??n vasta kasaarien tutustuessa kehittyneempien naapurikansojen yhteiskuntaj?rjestelmiin. Kaukasiassa kasaarit ottivat k?ytt??n sassanidien veronkeruuj?rjestelm?n sek? asettivat valvojia seuraamaan k?sity?l?isten ja kauppiaiden toimia. Krimin kaupungeissa kasaarien valvontaj?rjestelm? kopioitiin bysanttilaisilta. Kasaarit asettivat kaanin sijaishallitsijan (tudunin) paikallishallinnon valvojaksi. Juutalaisaikana hallintoj?rjestelm? kehittyi varsin nopeasti. Kauppareittien solmukohdissa oli etuvartio, joissa erityisvirkailijat periv?t tullimaksuja. Kasaarien kaanikunnan p??kaupungissa Itiliss? oli my?s oikeusj?rjestelm?. Siin? oli 7 tuomaria eri uskonnoista (2 kpl jokaiselle 3:lle yhden jumalan uskonnolle sek? 1 kpl pakanauskoisille). Tuomarit nimitti kuninkaan virkamies. P??kaupungissa harjoitettiin eri ammatteja. Muiden kansojen k?sity?l?iset ja kauppiaat maksoivat vuosittain veroa kaanille.

Kasaarien kaanikunta koostui 800–900-luvuilla useista alueista, joita hallittiin varsin eri tavoin. Valtakunnan ydin oli Volgan alajuoksulla. Siell? asui enimm?kseen kasaareja. Sill? alueella kaani ja aateliset suorittivat vuosittain tarkastuskierroksen, joka alkoi huhtikuussa ja loppui syyskuussa. Strategisia kohteita hoiti suoraan keskusvalta. Kohteita olivat kasaarien kasaarien linnoitukset. Tunnetuimmat niist? olivat Sarkel Donin reitin puolustuslinnoitus sek? Samkerts Kerchin salmen suulla Asovanmeren ja Mustanmeren v?liss?. Eritt?in t?rke? oli my?s kasaarien vanha p??kaupunki Semender Dagestanin rannikolla. Kaupunki oli er?iden arvioiden erityisalue, jota hallitsi kasaarien kaanin sukulainen, joka oli juutalainen hallitsija.

Isoa osaa alueesta hallittiin ilman keskushallinnon puuttumista sen toimiin. Kasaarien liittolaiset: alaanit, bulgaarit, burtasit, unkarilaiset, slaavit sek? muut saivat s?ilytt?? omat sosiaaliset ja poliittiset systeemins?. Heill? kaikilla oli omat hallitsijat, joiden piti ker?t? veroja ja l?hett?? ne Kasaarien kaanikunnalle sek? antamaan tytt?ri??n kaanin haaremiin sek? sotajoukkoja kaanin k?ytt??n. Tiedossa on se, ett? Volgan bolgarit maksoivat veroa yksi turkis taloutta kohti. Slaavit maksoivat yhden hopeakolikon auraa kohti..

Armeija

Arabien-kasaarien sotien aikaan kasaarien sotavoiman takana oli nostov?ki. Kasaarien vaatimuksesta heist? riippuvaisten kansojen piti luovuttaa kasaareille soturiryhmi?. Sotajoukon koko saattoi olla jopa 100–300 tuhatta soturia.. Armeijan runkona oli ratsuv?ki. Heid?n taistelutaktiikkansa oli tyypillinen paimentolaisille: osa ratsuv?est? oli piilossa kunnes sopivalla hetkell? he tulivat mukaan taisteluihin. Kasaarit osasivat valloittaa kaupunkeja piirityslaitteiden avulla. Kasaarien sotajoukot p?rj?siv?t jopa Arabien kalifaatin vakinaiselle armeijalle, joiden johdossa oli kyvykk?it? sotap??llik?it?.. 800–900-luvuilla heid?n sotajoukkonsa rakenne muuttui. Hallitsijan lopetettua suuret sotaretket h?n rupesi kokoamaan eri kansallisuuksista koottuja joukkoja, jotka eiv?t olleet liian l?heist? sukua kesken??n. Kasaarien sotajoukon ytimen? oli raskas ratsuv?kikaarti, jotka oli koottu Arsijan muslimilaisen heimon sotureista. He asuivat Itiliss? ja palvelivat beki? (keisaria) erityissopimuksella. Kaartilla oli oma visiiri, joka sopi, ettei heid?n tarvitse taistella omanuskoisia (muslimeja) vastaan. Suurin osa kasaarien vihollisista oli pakanakansoja. Soturit saivat my?s palkkaa. Kaartin miesvahvuus oli eri l?hteiden mukaan 7–12 tuhatta soturia.. Sarkelissa oli jatkuvasti vaihtuvat 300 vartiosotilasta.. Itse asiassa kasaariarmeija oli jo ammattiarmeija ja sen avulla kaanikunta kykeni selvi?m??n yli 150 vuotta jopa sit? suurempia vihollisarmeijoja vastaan. Kaarti oli hyvin vaikutusvaltainen, muttei ainoa sotavoima kaanikunnassa. Kasaarikeisareiden palveluksessa oli my?s palkkasotureita slaavien ja rusien joukosta. Osa heist? oli my?s p??kaupungissa. Kasaarien armeijan vahvuus oli ratsuv?ess?, joita paikalliset aateliset joutuivat toimittamaan hallitsijalle asemansa mukaan. Kasaareista riippuvaiset kansat (burtasit ja bolgarit) joutuivat toimittamaan heille nostov?ke?. Kasaareilla ei ollut laivastoa vaikka he osasivatkin tehd? pieni? veneit?, joita he k?yttiv?t liikkumiseen pitkin Volgaa. Kasaarien t?rkein ase oli jousipyssy. Sen lis?ksi ratsuv?ell? oli keih?it?, miekkoja, sapeleita sek? kirveit? ja tikareita. Kasaarien sotajoukkojen eliitill? oli panssariasuja, nahkapanssareita, kyp?ri? ja kaulasuojia.. Sotatoimien johdossa oli kaani sek? h?nen l?hisukulaisiaan tai komentaja tarhanien aatelisista. Kaanien vallan v?hennetty? sotajoukkojen ylimm?ksi komentajaksi tuli bek (keisari). Vangeiksi j??neet kasaarisoturit p??siv?t my?s Abbasidien kalifaatin armeijaan. Er??t heist? p??siv?t varsin korkeisiin virkoihin kuten kalifien henkil?kohtaisiksi palvelijoiksi ja maaherroiksi provinsseihin. Bysantissa oli my?s kasaareja kaartilaisina..

Talous

V?est?n p??asiallinen elinkeino oli karjanpaimennus. Kasaarien vanhin asuinalue oli Dagestanissa, jossa he kasvattivat viiniryp?leit?. 700–800-luvuilla meren l?heisill? alueilla (Krimill?, Tamanin niemimaalla, Kubanissa ja Donin varrella) he siirtyiv?t paimentolaisuudesta maanviljelyyn.. He kasvattivat vehn??, ohraa, riisi?, hedelmi? ja vihanneksia. Siell? kehittyi my?s rautasep?nty?t, koruja ja keramiikan valmistus, mitk? suuntautuivat paikallisille markkinoille. Astiat tehtiin dreijaamalla. Yl?luokka rikastui alkuaikoina enimm?kseen ry?st?retkill??n naapurimaihin. My?hemm?ss? vaiheessa he rikastuivat my?s rauhanomaisemmilla keinoilla. Sen mahdollisti kansainv?lisen kaupan kasvu 700-luvun lopulta 800-luvun alkuun. Kauppamiehin? oli enimm?kseen juutalaisia kauppiaita. Kasaarian l?pi kulki useita kansainv?lisi? kauppareittej?. It?-Euroopan t?rkeimm?ksi kauppav?yl?ksi tuli Volgajoki, jonka ala-ja keskijuoksu olivat kasaarien hallinnassa. Volgan-It?meren jokireitti kulki Donin suistosta maakannaksella vetotaivalta pitkin Volgalle ja sielt? slaavien maahan sek? It?meren rantavaltioihin. T?m?n reitin varrelta on l?ytynyt paljon arabeilta saatujen dirhemien hopearahak?tk?j?. Yl?juoksulla t?rkeiksi v?litt?jiksi tulivat my?s rusit. Volgan suistosta, Itilin kaupungista kauppiaat p??siv?t Kaspianmerta pitkin purjehtimaan ja etel?rannalta karavaaneissa maata pitkin Bagdadiin tai Keski-Aasiaan. Arkeologisten l?yt?jen mukaan oli my?s maareittej?: karaavanisarai-verkosto Horezmasta Ala-Volgalle. Krimin satamakaupungeista Kasaarien kaanikunta osallistui my?s kaupank?yntiin Bysantin valtakunnan kanssa. Kauppareittien valvonta mahdollisti my?s sen, ett? 800–900-luvuilla kasaarien suurin tulonl?hde olivat tullimaksut. Itilist? tuli huomattava kauppakaupunki. Samanaikaisesti itse kasaarit harjoittivat perinteist? paimentolaisuutta eiv?tk? osallistuneet kansainv?liseen kauppaan. Sen kanssa olivat tekimisiss? enimm?kseen juutalaiset ja islamilaiset yhteis?t. Kasaarien kaanikunta oli tunnettu huomattavana turkis- ja orjakaupan keskuksena. Kasaarien omat vientituotteet olivat kalaliima sek? lampaat.

Kasaariassa painettiin ilmeisesti my?s omia rahoja, vaikka t?m? on viel? kiistanalainen kysymys. Kasaarian alueelta, Donin varrelta, on l?ydetty muutamia arabien dirhemikolikoita, joissa on kirjoitus ”Kasaarien maa”.. Osa kolikoista on 800-luvun lopulta 900-luvun alkuun ja loput ovat 830-luvulta. Noihin aikoihin ajoittuvat my?s ne viisi dirhamia, jotka on l?ydetty Spillingist? Gotlanti Ruotsi, joissa lukee ”Muhammed Jumalan l?hettil?s” lauseen sijasta: ?Mooses Jumalan l?hettil?s”.

Uskonto

Alun perin kasaarit palvoivat vanhoja pakanauskontojaan. Kaikkein t?rkein paikka heid?n pyh?t?ss??n oli varattu taivaan jumalalle, Tengrille. Kaanin katsottiin saaneen valtansa suoraan h?nelt?. Kaanilla oli erityinen el?m?nvoima hallussaan, mik? turvasi koko kansan menestyksen..

Pakanauskonnossa kaanin asema oli yliluonnollinen puolijumala. Arabihistorioitsijat mainitsivat, ett? heid?n uskonsa muistutti turkkilaisten uskontoa. Mutta se on valitettavaa, ettei h?nelt? ole j??nyt tarkempaa kuvausta j?ljelle. Historiallisiin l?hteisiin on j??nyt monia mainintoja Kasaarian paimentolaiskansan maailmankatsomuksesta. Kasaarien l?heiset liittolaiset ja vasallit eli Dagestanin hunnit kumarsivat Tengrin lis?ksi my?s ukkosenjumala Kuaria sek? naisten hedelm?llisyyden jumalaa, joka muistutti muinaista turkkilaisten Umai-jumalatarta. He uskoivat my?s teiden jumaliin sek? kumarsivat auringolle, kuulle ja ukkoselle. Aatelisten hautajaisissa oli my?s ihmisuhreja sek? rituaalitansseja, joissa alastomat soturit tanssivat miekkojen kanssa..

Kasaarien hallitsijat

Hallitsijoista on v?h?nlaisesti tietoja, koska kasaareista ei ole juurikaan kirjallisia l?hteit? 600–800-luvuilta. Ulkomaisissa l?hteiss? on nimet ovat joskus v??ristyneit? ja nimien tilalla voi olla titteleit?. Luotettavammin on tietoja: kolmesta kaanista, jotka hallitsivat 700-luvulla, yhdest? kaanista on tietoja 600-luvulta, kun kasaarit olivat viel? turkkilaisten liittolaisia sek? yhdest? kaanista 800-luvulta. Jokin aika sitten Mongoliasta l?ydettiin muinaisturkkilaisia tauluja, joissa mainittiin p??llikk? Kadyr Kasaarista, joka ilmeisesti on ollut kasaarien hallitsija 500-luvulla. Alla on luettelo tunnetuista kasaarien hallitsijoista ja kaaneista sek? vuosista jolloin heist? on mainittu:

Ennen kaanikunnan perustamista

• Hazar (syyrialaisissa l?hteiss? Hazarig)

  kasaarien myyttinen esi-is?. L?hteet eiv?t kerro h?nen toimistaan.

• Kadyr Kasar, 500-luvun loppupuoli

  turkkilaisen kaanin Bumynin (kuoli vuonna 552) aikalainen, joka kuoli pian turkkilaisen j?lkeen.

• ?ebukagan (bysanttilaisilla Zievil), hallitsi 626–630

  kasaarien johtaja persialais-bysanttilaisessa sodassa 600-luvulla. T?ss? on voinut olla my?s l?nsiturkkilaisten kaani Ton Jabgu.

Kaanit

Kaanit

• Ibuzir Gljavan hallitsi 705–711
  • Bardzil (vanhemmissa versioissa Barsbek, Bardzik), hallitsi 722–731

  Hallitsevan kaanin poika, joka komensi armeijaa arabisodassa.

• Parsbit, hallitsi 730

  sijaishallitsija alaik?isen kruununperij?n aikana. Kaanin ?iti, joka kuoli samana vuonna. Bardzil oli tuolloin viel? elossa, mutta ei ottanut valtaa itselleen.

• Vihror, hallitsi 732–750-luku

  h?n antoi tytt?rens? Tsitsakin vaimoksi Bysantin tulevalle keisari Konstantinos V:lle.

• Bagatur, hallitsi 759–763

  H?n hallitsi 762/763 sotaretken aikana. H?nen tytt?rens? meni naimisiin noin vuonna 760 arabien Armenian sijaishallitsijan kanssa.

• Zaharia, hallitsi 860–861

  kaanin aikana Kasaariaan tuli Konstantinos Filosofosin l?hetyst?.

• ?..ut, hallitusaika tuntematon

  osa henkil?n nimeen liittyv?st? tekstist? Krimin vuoristosta.

Bekit eli keisarit Ven?j?nkielisess? kirjallisuudessa bekej? on nimitetty keisareiksi. Joosefin kirjeiss? Cordoban kalifaatin talousministerille Hasdan ibn ?afrutille tunnetaan dynastiasta 10 sukupolvea, jotka alkavat Obadiasta. Voi olla, ett? listaa oli suurenneltu, koska toisessa kirjeess? mainitaan 9 sukupolvea ja Jehudi Barcelonalaisen kirjeess? 5 sukupolvea. Tarkempia tietoja noiden kolmen keisarin toimista mainitaan tuntemattoman juutalaiskasaarin kirjeess?. Siell? on my?s mainittu, ett? ensimm?inen hallitsija (joko Bulan tai Obadia), joka k??ntyi juutalaisuuteen, otti juutalaisnimen Sabriel. Ilmeisesti kaikilla keisareilla oli ensimm?inen nimi turkkilainen. Yksi niist? s?ilyi Derbentin historiassa, jossa vuonna 901 hallinnut kasaarikeisari oli nimelt??n K-sa ibn Bul?an. Toinen mainittu oli al-Jakubin teoksessa (noin v. 891) nimelt??n Jazid Bula?..

• Obadia ilmeisesti arabikalifi Harun ar Rasid aikalainen (786–809)
• Ezekia
• Manassia I
• Hanukka
• Iisak
• Zavulon
• Manassia II
• Nissi
• Aaron I
• Menahem
• Benjamin (kasaarikeisari) 880-luku – 900-luku
• Aaron II (kasaarikeisari) 900-luku – 930-luku
• Joosef (kasaarikeisari) 932–960-luku kirjoitti kirjeen Hasdan ibn ?afrutille noin vuonna 961. Viimeisen kolmen keisarin hallitusajat on m??ritellyt A. P. Novoseltsev..

T?rkeimm?t tietol?hteet

Kasaarien historiaan voi perehty? eri kirjallisista l?hteist?, joista suurin osa on kasaarien naapurikansojen kirjoittamia. Heill? oli vahva kirjallinen perint?. Kasaarien historia on osin h?m?r?n peitossa. 400–500-luvuilta kasaareista ei ole juuri mit??n mainintoja, koska noina aikoina he j?iv?t mahtavampien kansojen varjoon. My?hemmilt? vuosisadoilta kasaareista on mainintoja, mutta vuodet eiv?t aina t?sm?? toisiaan. 600–700-luvuilla kasaarit olivat mahtavimmillaan ja heid?t mainitaan eri valloitussotien yhteydess?. Monet n?ist? tapahtumista kirjattiin yl?s aikaisintaan 800-luvun puoliv?liss?. Silloin arabien maantiedon kukoistaessa kirjattiin yl?s my?s Kasaarian valtion j?rjestelm?st? tietoja. Kaikkein eniten aikalaisten tietoja on 900-luvulta, jolloin kasaarit j?ttiv?t omia kirjallisia mainintoja maastaan sek? muiden aikalaisten kertomuksia ulkomailta kuten Kasaariasta (Ibn Fadlan, Konstantinos VII).

Kasaarien tietol?hteet. Kasaarinkielisi? tekstej? ei ole l?ydetty, vaikka niit? ilmeisesti on ollut olemassa, koska niist? on mainintoja. J?ljelle ovat j??neet kuitenkin niin kutsuttuun juutalaiskasaarien kirjeenvaihtoon kuuluvat tekstit, jotka ovat kirjoitettu hepreaksi. Kaksi niist? on esitetty espanjanjuutalaisen ?asday ibn ?aprutin ja kasaarihallitsija Joosefin v?lisen? kirjeenvaihtona. Yksi, niin kutsuttu Cambridgen dokumentti, on kreditoitu k??nt?jien toimesta Joosefin juutalaisen alaisen kirjoittamaksi. Asiakirjoissa mainitaan kasaarien alkuper?st?, heid?n juutalaisuuteen k??ntymisest??n, hallinneista keisareista ja heid?n saavutuksistaan sek? Kasaarian maantiedosta. Kirjeiden aitoutta kyseenalaistettiin pitk??n, mutta nyky??n tutkijat yleisesti pit?v?t niit? aitoina, vaikkakin esimerkiksi historijoitsija Shaul Stampfer asettaa yh? niiden luotettavuuden kyseenalaiseksi. Kirjeet ovat kuitenkin kesken??n ristiriitaisia ja antavat legendanomaiset kuvaukset kasaarien k??ntymisest? juutalaisuuteen, mik? vaikeuttaa niiden k?ytt?mist? tutkimuksessa.

N?iden ohella on l?ydetty my?s ilmeisesti Kiovan juutalaisyhteis?n kirjoittama kirje. Toisaalta kielitieteilij? Marcel Erdalin tulkinnan mukaan kirje ei ole Kiovan juutalaisyhteis?n kirjoittama vaan heille l?hetty. Kirjett? on joskus yhdistetty kasaareihin, mutta t?m? on kiistanalaista ja my?s vastakkaisia n?kemyksi? on esitetty. Kirje on ajoitettu 930–960-luvuille, jolloin Kiova ei todenn?k?isesti ollut kasaarien vallan alla. Muutamilla kirjeen allekirjoittaneilla oli juutalaisen nimen lis?ksi my?s mahdollisesti slaavilainen ja turkkilaisper?inen nimi. Nimien on katsottu my?s mahdollisesti olevan kokonaan slaavilaisia turkkilaisten sijaan. On todenn?k?ist?, ett? ei-juutalaisnimiset allekirjoittaneet olisivat todenn?k?isemmin juutalaisia, jotka ovat omaksuneet paikallisia nimi? sen sijaan, ett? kyseess? olisi juutalaisuuteen k??ntyneit? kasaareja. Kirjeen viimeinen lause "Olen lukenut" on kirjoitettu turkkilaisella tekstill?. T?m?n on esitetty olevan mahdollisesti kasaarien kielt?. Erdal katsoo, ett? se olisi todenn?k?isemmin bolgaarin kielt? ja kirjoitettu Tonava-Bulgarian seudulla.

Turkkilaista teksti? Kiovan suosituskirjeess?, 900-luvulta.

Arabialais-persialaiset l?hteet Kaikkein suurin ja monipuolisin tietoaineisto l?ytyy eri kalifaatin maista. Ne jakaantuvat kahteen eri tyyppiin: historiallisiin ja maantieteellisiin teoksiin, joissa mainitaan Kasaarian ja islamilaisen maailman erilaisista kontakteista. Historialliset l?hteet mainitsevat kasaarien ja persialaisten sek? kasaarien ja arabien taisteluista. Maantieteelliset l?hteet painottuvat rauhanomaiseen kanssak?ymiseen, joka perustui kaupank?yntiin. Ensimm?isess? tapauksessa kerrotaan 600–700-luvuista, kun arabit taistelivat kasaarien kanssa Kaukasiassa. Toisessa tapauksessa kerrotaan 800–900-luvuista, jolloin Kasaaria oli t?rke? kansainv?lisen kaupan kauttakulkuv?yl? ja p??kaupunki Itiliin muodostui suuri muslimiyhteis?. Viel? varhaisempi aikakausi 500-luvulta arabit viittasivat persialaisiin Sassanidien kronikkoihin, joita ei valitettavasti ole s?ilynyt meid?n aikoihin asti. Historioitsijoiden joukossa mainitaan nimet: Belazuri, al-Jakubi, at-Tabari, al-Kufi, Kalifi ibn Hajjat sek? muita.

Kasaarien rooli Kaukasuksella kaanikunnan loppuaikoina mainitaan Kaspianmereen rajoittuvien alueiden historiankirjoituksista. Niit? on j??nyt j?ljelle v?h?n. Derbentin historia ja naapurialueiden historiankirjoitus on parhaiten mainittu Muna?im-Ba?in teoksessa Osmannien imperiumi. Kasaarien historiaan liittyvi? kysymyksi? olisi vaikea selvitt?? ilman maantieteellisi? teoksia. Niist? l?hteist? l?ytyy paljon ainutlaatuista aineistoa, jotka aikalaiset merkitsiv?t muistiin ja toiseksi niiss? kerrottiin eri valtakuntien rakenteesta, jollaista ei kristillisiss? teoksissa ole mainintoja. Arabien n?kemys Kasaariasta oli se, ett? valtakunta sijaitsi maan ??ress? l?hes asumiskelvottomalla alueella. Heid?n mukaansa alueella asui ensin demoniset kansat Gog ja Magog, mutta tiedon lis??ntyess? kuvitteellisten n?kemysten tilalle tuli todellisempia n?kemyksi? alueen asukkaista. Arabien maantiedon ansiosta tunnetaan my?s kasaarien kaksoi?allinto (kaani ja bek), kasaarien juutalaisuuteen k??ntymisest? jotain, juutalaisuuden levinneisyydest? sek? jotain heid?n p??kaupungistaan. Hyvin t?rke?? on my?s suorat ja ep?suorat maininnat kasaarien kansan koostumuksesta. Maantieteellisist? teoksista t?rkeimpi? olivat matkakirjat ja kansoista kertovat kirjat. Niiss? oli kauppareiteist? t?rkeit? tietoja. Ensimm?isi? t?llaisia s?ilyneit? Ibn Hordadbehin teos 800-luvun puoliv?list?. Samoilta ajoilta on my?s Ibn Rustin ja Gardizin teokset, joissa kerrotaan It?-Euroopan kansoista ovat samantyyppisi? kuin jo kadonnut buharalaisen tiedemiehen al-?aihanin teos. 900-luvun tilannetta kuvailivat klassisen koulun maantieteilij?: Istarihi, Ibn Haukal, Al-Mukaddasi. Kaksi viimeist? kirjailijaa kirjasivat muistiin my?s t?rkeit? tietoja Kasaarian tuhoutumisesta. Heid?n lis?kseen t?rkeit? matkailijoita, jotka kirjasivat muistiin matkojaan, olivat Ibn Fadlan ja Al-Masudi, jotka vierailivat Kasaarian rajoilla. Ibn Fadlan vuonna 922 vieraili Volgan Bolgariassa ja toinen 940-luvulla Kaspianmeren etel?rannoilla.

Bysanttilaiset l?hteet. Kreikkalaiset l?hteet kasaareista ovat aika v?h?isi?, koska noina aikoina bysanttilainen historiankirjoitus ei ollut voimissaan. Kasaarien kaanikunnan alkuajoilta on 2 teosta, joilla on sama l?hdeteos: Kronografia Theofanos Tutkijalta (kirjoitettu 800-luvun alussa sek? Breviarij Nikiforosin teos hiukan aiemmalta ajalta. Bysanttilaiset l?hteet mainitsevat kasaarien nousun syyksi Suur-Bolgarian tuhoutumisen. T?m? n?kemys vahvistuu my?s Joosefin kirjeess?, josta se on nykyiseen historian kirjoitukseen. Kasaarian kaanikunnan my?hemmist? vaiheista on kertonut Bysantin keisari Konstantinos VII. H?n kirjoitti vuosina 948–952 pojalleen ja seuraajalleen Romanokselle ohjeita valtakunnan hallitsemisesta De Administrando Imperio-teokseen, johon h?n ker?si tietoja Bysanttia ymp?r?ivist? kansoista sek? antoi pojalleen neuvoja siit?, miten eri kansojen kanssa tuli menetell?. N?iden tietojen joukossa on my?s vahvistus arabien n?kemykselle Kasaarian kaksoishallinnasta, Sarkelin rakentamiseen liittyvi? tietoja sek? kasaarien-unkarilaisten, kasaarien- petsenegien ja kasaarien-alaanien v?lisist? suhteista. Siell? on my?s ilmeisesti ainoa historiallinen maininta levottomuuksista kaanikunnasta (ilmeisesti kavaarien kapina). Toinen t?rke? tietol?hde on eri henkil?iden el?m?kerrat, joiden sankarit mainitaan eri poliittisissa yhteyksiss?. El?m?kertoja on s?ilynyt sek? kreikan- ett? slaavinkielisin?. Kasaariasta mainitaan muun muassa seuraavissa el?m?kerroissa: Johannes Goottilaisen (tapahtumia 800-luvun lopulta), Stefan Suro?kin (800-luvun lopulta) sek? erityisesti Konstantin-Kirillin, jossa mainitaan l?hetyssaarnaajan k?ynnist? Kasaariassa vuosina 860–861 sek? kerrotaan kristillinen n?kemys kasaarien kiistoista.

Bysanttilaisessa kirjallisuudessa toponyymi Kasaaria s?ilyi kaikkein kauimmin. Sit? nime? k?ytettiin pitk??n It?-Krimist?. My?hemmin sit? k?ytettiin my?s italialaisissa asiakirjoissa jopa 1500-luvulle asti..

Armenialaiset l?hteet. T?rkeit? l?hteit? on my?s muinaisarmenian kielell?. Niiss? kerrotaan 600–700-luvuista, jolloin kasaarit eli ”pohjoiset barbaarit” hallitsivat Kaukasuksen etel?puolella. Armenialaiset nimittiv?t kasaarien hallitsijaa ”Pohjoisen keisariksi” vastapainona Bysantin keisarille, jota nimitettiin ”L?nnen keisariksi” sek? arabien kalifia ”Etel?n keisariksi”. Armenialaisten historiankirjoitus mainitsee kasaarit ilmestyneen ajanlaskumme ensimm?isin? vuosisatoina. T?rkeimpi? kasaarien historiaan liittyvi? teoksia on Аrmenian maantieto, jonka on kirjoittanut 600-luvun lopulla Anania ?irakatsi sek? Aluankin maiden historia Mooses Kagankatvatsilta, joka kertoi Kaukasian Albanian historiasta. My?s Levondin historiateos 700-luvulta on t?rke?, koska siin? kerrotaan ulkopuolisten n?kemyksi? kasaarien-arabien sotiin.

Georgialaiset tietol?hteet Georgialaisista l?hteist? t?rkeimpi? ovat my?hemmin kootut teokset 1000–1700-luvuilta: ”Kartlis t?ovrebin kronikka” sek? ”Pyh?n Abo Tbilisil?isen seikkailut”, jotka ovat kasaareista kertovia tapahtumia 700-luvun lopulta.

Syyrialaiset l?hteet Historioitsijoiden mielest? kaikkein vanhin maininta kasaareista on syyrialaisessa Zahari Ritorin kronikassa 500-luvun lopulta. My?hemmist? tapahtumista on kerrottu Mihail Syyrialaisen (1000-luvulta) ja Abu-al-Faradgen teoksessa (1100-luvulta).

Ven?l?iset l?hteet It?slaavilaisia l?hteit? kasaareista on eritt?in v?h?n. T?m? johtuu l?hinn? siit?, ett? muinaisven?l?inen kirjoitustaito alkoi vasta Kasaarien kaanikunnan hajoamisen j?lkeen. T?rkein l?hde on Nestorin kronikka, johon tietoja kasaareista ker?ttiin osin bysanttilaisesta kirjallisuudesta ja osin suullisesta perim?tiedosta. Suurin osa tiedoista on Novgorodin Ensimm?isest? kronikasta, jonka on kirjoittanut 1070-luvulla kirjuri Nikon Kiovan Petserin luolaluostarin munkki, joka eli pitki? aikoja Tmutarakanissa. Ven?l?is-kasaarin?k?kulmasta katsottuna tietoa on varsin v?h?n, mutta ne kertovat jotain kasaarien kanssak?ymisest? heist? riippuvaisiin kansoihin. T?llaisia mainintoja historianteoksissa on v?h?nlaisesti. Vuosi 965 mainitaan kronikassa vuotena, jolloin kasaarien sotajoukot h?visiv?t Svjatoslaville. Lis?ksi mainitaan juutalaiskasaarien l?hetyst? Vladimirin luo vuonna 986, mink? j?lkeen kasaarit mainitaan vain Tmutarakanin ruhtinaskunnan tapahtumien yhteydess?. Toinen t?rke? muinaisven?l?inen l?hde kasaareista on Vladimirin muisto ja ylistys Jakov Mnihin kirjaama (1000-luvun loppupuolella), jossa kerrotaan Vladimirin harjoittamasta politiikasta kasaarien kanssa. Muinaisven?l?isess? kirjallisuudessa on tarina 1300-luvulta: ”Tarina Kasaarien keisarista ja h?nen vaimostaan”. Siin? kerrotaan tarina Bysantin keisari Justinianus II, joka oli naimisissa kasaariprinsessan kanssa..

Juutalaiset l?hteet Kasaareista on mainintoja joissain juutalaisissa l?hteiss?. Aikalaistietoa matkalaisilta Eldad ha-Dani (1000-luvun loppupuoli), babylonian diasporan p??miehen Saadia Gaonin kirjeiss? (900-luvun alkupuoli), karaimilaisen papin Jacob Qirqisani (vuonna 937) sek? italialaisen kirjurin Josif ben Gorion (900-luvun puoliv?li). My?hemmist? l?hteist? laajin on Jehuda Galevin kirja Kuzari, jossa kerrotaan kasaarien suhtautumisesta uskonnollisiin kysymyksiin. Sen kirjoittaja pyrki osoittamaan juutalaisuuden juhlallisuutta, mink? vuoksi h?n kertoi ylist?en kasaarikeisarin ja juutalaispapin keskustelusta. Galevi viittaa kasaarien kronikoihin ja kertoo kasaarien k??ntymisen tarkan p?iv?m??r?n. Rabbinismikirjailijoiden suhtautuminen kasaareihin oli joko my?nteist? tai puolueetonta, kun taas karaimit kirjoittivat heist? negatiivisesti..

L?nsieurooppalaiset l?hteet Kristillisen Euroopan teokset eiv?t alkuper?isl?htein? mainitse kasaareista juuri mit??n, mutta niiss? on joitain hajanaisia tietoja, joiden avulla on helpompi ymm?rt?? suhtautumisen kasaareihin ulkopuolisessa maailmassa. Ensimm?isen kerran kasaarit mainitaan latinankielisess? l?hteess? noin vuonna 700 Ravennan anonyymiss?. Muutaman kerran heid?t mainitaan Baijerin maantiedonkirjassa. Noin vuonna 864 aquitanialainen munkki Kristian Stavelosta mainitsi, ett? kasaarit harjoittavat juutalaisuutta.

Unkarilaiset historialliset l?hteet, kuten ”Unkarilaisten teot”, ilmestyiv?t aika my?h??n, vastaa 1100–1200-luvuilla, ja niiss? tarkastellaan muinaisuuden n?kymi? sen ajan k?sitysten mukaan. Niiss? ei mainita kasaareista juuri mit??n.

Arkeologia

Kasaarien linnoitus Sarkel. Kaivaukset M. I. Artamonovin johdolla, Ilmakuva, vuodelta 1951

T?h?n menness? ei ole viel? p??sty selvyyteen kasaarien kansan alkuper?st? eik? Kasaarian syd?nalueita erityisesti Volgan alajuoksua ole tutkittu tarpeeksi. Kaanikunnan p??alueiden (Donin varrella, Asovanmeren rannalla ja Krimill?) muistomerkit on yhdistetty ennen kaikkea Saltin-majatskin arkeologiseen kulttuuriin.. Sen t?rkeimm?t kansat olivat mets?aroseudulla alaanit ja aroseudulla turkkilaiset.. 1900-luvun alussa aloitettiin kaivaukset, joita jatkettiin neuvostoaikana ja sen j?lkeen, joissa on l?ytynyt paljon kaupunkimaisia asutuksia ja linnoituksia. Kirjallisissa l?hteiss? on mainittu kaksi: Sarkel, joka sijaitsee Donin vasemmalla rannalla (nykynimelt??n Vasemmanrannan Tsimljanskin muinaislinna: uponnut Tsimljanskin tekoaltaaseen) sek? Samkerts-Tamatarha (Tamanin muinaislinna). Belen?erin ja Semenderin m??rittely nyky-Dagestanin kaupunkien joukosta on ollut ristiriitaista. My?s p??kaupunki Itilin etsint? on ollut vaikeaa eik? sit? ole viel? varmasti pystytty todentamaan. Pitk??n oletettiin, ett? se olisi voinut j??d? veden alle Kaspianmeren pinnan kohotessa. Vuonna 2008 arkeologeille tuli vahva olettamus siit?, ett? Itil sijaitsisi Samosdelskin muinaislinnassa Astrahanin alueella samassa paikassa, jossa sijaitsi Kultaisen Ordan kaupunki. T?m? olettamus perustu siihen, ett? paikalta l?ydettiin muinaisen kaupungin j??nn?kset, jotka olivat ennen mongoliaikaa. Se on ainoa niin vanha muinaiskaupunki Astrahanin alueella. Muinaislinnan pohjakaava vastaa niit? tietoja, joita Itilist? on mainittu eri kirjallisissa l?hteiss?..

Kasaarien arkeologiaongelmiin kuuluu my?s se, miten eri arkeologiset l?yd?kset voidaan yhdist?? eri historiallisiin kirjallisiin mainintoihin heist?.

Kirjallisuutta

• Artamonov, Mihail Illarionovits: История хазар. Pietari, 1962. 2. painos, 2001. ISBN 5-8114-0377-1
• Golb, Norman: Kasaarijuutalaisten asiakirjoja 900-luvulta.. 2. painos М. Jerusalem, 2000. ISBN 5-93273-126-5
• Zahoder, Boris Nikolajevits: Kaspian kokoelman tietoja It?-Euroopasta: Gorgan ja Volgan varsi 800-900-luvuilla М., 1962.
• Oleg Ivik, V. Kljutsnikov: Хазары. М., 2013.
• Artur K?stler: Kolmastoista py?r?: Kasaarien imperiumin romahtaminen ja sen perint?. Pietari, 2001. ISBN 5-8071-0076-X Kolmastoista py?r?: Teksti englanniksi
• Juutalaiskasaarien kirjeenvaihto 900-luvulla Л., 1932.
• Murad Gadzievits: Образование Хазарского каганата: По материалам археологических исследований и письменным данным. Moskova, 1983.
• ?irvanin ja Derbentin historia. Moskova, 1963.
• Kasaarien valtakunta ja sen vaikutus It?-Euroopan ja Kaukasuksen historiaan. М.,1990.
• S. A. Pletneva Kasaarit. Moskova, 1976. 2. painos, 1986.
• Brook K. A. The Jews of Khazaria. 1st edition. Northvale, NJ: Jason Aronson, 1999. 2nd ed. Rowman & Littlefield Publi?ers, Inc, 2006.
• Dunlop D. M. The History of the Jewi? Khazars. Princeton, 1954.
• Golden P. B. Khazar Studies: A Historic-philological Inquiry into the Origins of the Khazares. Budapest, 1980. V. 1-2.
• Golden P. B., Ben-?ammai H., Róna-Tas A. (ed.) The World of the Khazars. New Perspectives Selected Papers from the Jerusalem 1999 International Khazar Colloquium hosted by the Ben Zvi Institute. Leiden – Boston: Brill, 2007. ISBN 978-90-04-16042-2
• Ludwig D. Struktur und gesellschaft des Chazaren-Reiches im Licht der schriftlichen Quellen. Berlin, 1982.
• Poliak A. N. Kazariyaah. Toldot mamlakha yehudit be-Eiropa (Khazaria. Euroopan juutalaisen valtakunnan historia ) (hepreaksi), Tel Aviv, 1944.

Aiheesta muualla

• Kasaarien kaanikunta Suuressa Neuvostoliiton tietosanakirjassa (ven?j?ksi)
• Kasaarien kaanikunta Maailmanymp?ri tietosanakirjassa (ven?j?ksi)
• Kasaarien tietokeskus (englanniksi)
• El?m?kerta (Arkistossa) (ven?j?ksi)
• Kasaarien ja naapurikansojen kronologia (ven?j?ksi)
• L. N. Gumiljovin tutkimuksia Kasaariasta (Artikkeli arkistossa) (ven?j?ksi)
• V. J. Petruhinin haastattelu kasaareista (Artikkeli arkistossa) (ven?j?ksi)
• Kasaaria: uskonto ja valta, v.1888. (ven?j?ksi)