冒险新作《鳏夫的天空》： 一个人独自走天涯

Karjalan tasavalta Республика Карелия Karjalan tazavaldu Karjalan tazovaldkund
Lippu	Vaakuna
Karjalan tasavallan sijainti Ven?j?n federaatiossa
百度 其实，与末期高血压、糖尿病、心脏病等相比，绝大多数癌症的生存率要高得多。 Koordinaatit: 63°49′N, 33°00′E
Valtio	Ven?j?
Autonominen tasavalta	13. marraskuuta 1991
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Petroskoi (261 987 as.)
– suurin kaupunki	Petroskoi
– presidentti	Artur Parfjont?ikov v.t.
– p??ministeri	Aleksandr T?epik
Pinta-ala  ()	180 500 km2
V?kiluku (2025)  ()	518 644
– v?est?tiheys	3,6 as./km²
BKT (2010)	127 733,8 milj. RUB
– asukasta kohti	198 484 RUB, noin 4 862 EUR
Aikavy?hyke	UTC+3 (MSK)
Symbolit
– lippu	Karjalan tasavallan lippu
– vaakuna	Karjalan tasavallan vaakuna
– kansallislaulu	Kotimaamme Karjala!
Lyhenteet
– rekisterikilven tunnus	10
– ISO 3166	RU-KR
gov.karelia.ru/gov/index_f.html
Infobox OK

Karjalan tasavalta (ven. Респу?блика Каре?лия, Respublika Karelija, karjalaksi Karjalan tazavaldu, veps?ksi Karjalan Tazovaldkund, lyydiksi Karjalan tazavald) on Ven?j?n federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Ven?j?ll?, Suomen it?puolella. Tasavallasta voidaan k?ytt?? my?s nimityst? Ven?j?n Karjala.

Historia

P??artikkeli: Karjalan historia, Karjalan ty?kansan kommuuni, Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta

Karjalaisen kansan asuttama alue oli keskiajalta saakka Novgorodinmaan sek? sittemmin Ven?j?n tsaari- ja keisarikunnan hallinnassa. Laatokan pohjois- ja l?nsipuolinen osa (K?kisalmen l??ni?) kuului Ruotsiin vuosina 1580–1595 ja 1617–1710.

Kev??ll? 1917 Nikolai II luopui Ven?j?n keisarin vallasta. Kun h?nen seuraajansa ei ottanut teht?v?? vastaan, siirtyi keisarinvalta Ven?j?n valtiop?iville, valtakunnanduumalle, mit? edusti toimeenpanovaltana Ven?j?n v?liaikainen hallitus. Vuonna 1920 vallan kaappasivat bol?evikkien johtama Ven?j?n sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, mik? Pohjois-Ven?j?n interventiosta johtuvien taistelujen j?lkeen perusti kes?ll? 1920 Aunuksen ja Arkangelin kuvernementtien karjalaisten asuttamalle seudulle Karjalan ty?kansan kommuunin.

Karjalan ty?kansan kommuuni oli ensimm?inen nimenomaan It?-Karjalan k?sitt?nyt hallintoyksikk? Ven?j?n historiassa. Ty?kommuunin nimeksi tuli vuonna 1923 Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta. Vuonna 1923 k?ynnistyiv?t my?s pakkoty?leirit, joista suurimmalla, esimerkiksi Vienanmeren–It?meren kanavan rakennusty?n toteuttaneella ojennusty?leirill? (Belomoro-Baltiski ITL, vuodet 1931–1941) oli samanaikaisesti jopa 107 900 vankia. Nimess? autonominen tarkoitti sit?, ett? se ei ollut 30. joulukuuta 1922 perustetun Neuvostoliiton t?ysj?sen, vaan osa Ven?j?n sosialistista federatiivista neuvostotasavaltaa bolshevikkien yleisen kansallisuuspolitiikan toteuttajana Ven?j?ll?.

Suomalaisten heimosodat

T?t? ennen vuonna 1918 osana heimosotia suomalainen vapautusretkikunta johtajanaan everstiluutnantti Carl Wilhelm Malmi ylitti joukkoineen rajan Raatteen kyl?ss? 21. maaliskuuta. Rajakyliss? ja Vuokkiniemell? he kohtasivat h?mmentyneen kansan, joka otti aseiden kanssa saapuneet vapauttajat vastaan ep?luuloisena. Alueella pidettiin kyl?kokouksia, joissa heimosoturien valistusupseerit julistivat heimoveljeytt?. Odotettua karjalaisten kansannousua ei tapahtunut.

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta 1940

Sodassa Suomelta luovutetun Karjalan mukaan liitt?misen seurauksena alue muutettiin vuonna 1940 Karjalais-suomalaiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Jatkosodan j?lkeen vuonna 1944 t?m?n neuvostotasavallan rajoja muutettiin niin, ettei se ulottunut en?? Suomenlahdelle. Karjalais-suomalainen SNT muutettiin Ven?j?n sosialistiseen federatiiviseen neuvostotasavaltaan kuuluneeksi Karjalan autonomiseksi neuvostotasavallaksi vuonna 1956. N?in tavallaan mit?t?ityi talvisodasta alkanut ajatus, ett? Suomen tasavalta voidaan yhdist?? Karjalais-suomalaiseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan, mik? oli vuosina 1940–1956 t?ysivaltainen Neuvostoliiton j?sen, liittovaltiosubjekti.

Neuvostoliiton purkautumisen my?t? 1991 autonominen sosialistinen neuvostotasavalta muuttui nimelt??n Karjalan tasavallaksi, mik? on yksi Ven?j?n federaation osista, liittovaltiosubjekteista.

Ven?j?n hy?k?tty? Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 alkoi Karjalassa ilmet? pienimuotoista itsen?isyysliikehdint?? siin? toivossa, ett? Ven?j? hajoaa.

Maantiede

N?kym? Paanaj?rven kansallispuistosta: P??j?rve? 499 metri? korkealta Kivakkatunturilta katsoen.

Petroskoi, taustalla ??ninen

Lumivaara

Karjalan tasavalta rajoittuu id?ss? Vienanmereen ja Arkangelin alueeseen, etel?ss? Vologdan alueeseen, ??niseen, Pietaria ymp?r?iv??n Leningradin alueeseen ja Laatokkaan, l?nness? Suomeen sek? pohjoisessa Murmanskin alueeseen. Tasavallan p??kaupunki on Petroskoi. Karjalan tasavaltaan kuuluvat Vienan Karjala ja Aunuksen Karjala.

Pinta-alaltaan Karjalan tasavalta kattaa 180 500 neli?kilometri? eli 1,06 % Ven?j?n federaation alueesta. T?m? vastaa runsaan puolen Suomen kokoista aluetta. Tasavallan mitat ovat 660 kilometri? etel?st? pohjoiseen ja 424 kilometri? l?nnest? it??n. Tasavallalla on 723 kilometri? yhteist? rajaa Suomen kanssa. Sill? on noin 630 kilometri? rantaviivaa Vienanmerell?.

Karjalan tasavaltaa kutsutaan toisinaan kallioiden, j?rvien ja metsien maaksi. Sanonta kuvaa hyvin tasavallan luonnon p??piirteit?. Tuntureista huomattavimpiin kuuluvat Nuorunen (576 m tai 576,7 m, tasavallan korkein huippu), M?ntytunturi (550 m), Sieppitunturi (537 m) ja Kivakkatunturi (499 m). Mets?t peitt?v?t 54,5 %, vesist?t 23,2 % ja maatalousmaana on 1,1 % tasavallan alueesta. Mets?varojen kokonaism??r?ksi arvioidaan 933,7 miljoonaa kuutiota. Maaper?n rikkauksia on paikallistettu 510 l?yd?salueelta, ja n?ilt? on l?ydetty 31 erilaista hy?tymineraalia.

J?rvi? tasavallassa on yli 60 000 ja jokia 27 000. J?rvist? suurimmat ovat Laatokka (17 700 km2) ja ??ninen (9 900 km2), jotka ovat my?s koko Euroopan suurimmat j?rvet. Karjalan tasavaltaan luetaan 80 % ??nisen ja 40 % Laatokan vesipinta-alasta. Joista suurimpiin kuuluvat ??niseen laskevat Suoju, Suunujoki ja Vodla sek? Vienanmereen laskevat Koutajoki, Uikujoki ja Vienan Kemijoki.

Karjalan tasavallan p??osan muodostavat etel?ss? Aunuksen ja pohjoisessa Vienan Karjalan maantieteellis-historialliset alueet. N?ist? k?ytet??n yhteisnimityst? It?-Karjala. Tosin aivan pohjoisin Viena ja etel?isin Aunus eiv?t kuulu tasavallan alueeseen. Lis?ksi tasavaltaan kuuluu kaakossa ??nisen it?puolella sijaitseva Puudo?in piiri. Lounaassa on Suomen toisessa maailmansodassa luovuttama Laatokan Karjala ja sen pohjoisosa Raja-Karjala ja luoteessa luovutettuihin alueisiin kuuluva Sallan–Kuusamon alueen etel?osa.

Ilmasto

Syksy? Karjalan tasavallassa lokakuussa 2021

Karjalan tasavallan ilmastossa n?kyy yht??lt? mantereisen ja toisaalta lauhkeamman atlanttisen ilmaston yhteisvaikutus. Tasavallan vuotuinen keskil?mp?tila vaihtelee yli 50 vuoden (1951–2009) tarkastelussa pohjoisosien noin 0 celsiusasteesta etel?osien +2,6–+2,8 asteeseen, ja oli korkein Laatokan ??rell? Sortavalassa +3,0 ja Valamossa +3,3. Hieman lyhyemm?n kauden 1961–1990 tilastoissa lounaisosan Sortavalan keskil?mp?tila oli +3,1, Petroskoin +2,5 ja Vienameren Kemin sataman +1,0 celsiusastetta. Keskim??r?inen vuosisadem??r? on enimm?kseen 400–650 millimetri?. Tasavallan etel?osassa sataa keskim??rin enemm?n ja kylmemm?ss? pohjoisosassa v?hemm?n. Lis?ksi sek? Laatokan ett? ??nisen koillispuolella on paikallinen runsaamman sateen vy?hyke. Esimerkiksi Sortavalan keskim??r?inen vuosisadem??r? oli 608,3, Petroskoin 585,2 ja Vienan Kemin 434,7 millimetri?.

Vuosien 1951–2009 aikana tasavallan ilmaston arvioidaan l?mmenneen 0,2–0,3 celsiusastetta.

Petroskoin ilmasto	Tam	Hel	Maa	Huh	Tou	Kes	Hei	Elo	Syy	Lok	Mar	Jou	Vuosi
Keskim??r?inen p?iv?l?mp?tila (°C)	?8,3	?6,8	?1,0	5,3	13,3	18,4	20,6	18,2	12,5	5,9	?0,4	?4,8
Vuorokauden keskil?mp?tila (°C)	?11,5	?9,9	?4,4	1,4	8,3	13,5	16,0	14,0	8,8	3,3	?2,5	?7,6	2,5
Keskim??r?inen y?l?mp?tila (°C)	?15,0	?13,1	?7,9	?2,2	3,6	8,8	11,6	10,3	5,6	0,8	?4,9	?10,8
Sadem??r? (mm)	30,4	23,2	32,0	35,3	40,5	59,9	70,5	83,5	70,3	54,0	44,6	41,2	585,2
L?hteet: 1) Gidromettsentr Rossii. Tiedot kaudelta 1961–1990. 2) NOAA. Tiedot normaalikaudelta 1961–1990 s??asemalta 22820 Petrozavodsk.

T?rkeimm?t luonnonsuojelualueet

Yli viisi prosenttia Karjalan tasavallan pinta-alasta on suojeltu. Tiiviimmin suojeltuja luonnonpuistoja ovat Kivatsun luonnonpuisto ja Kostamuksen luonnonpuisto sek? pienelt? osaltaan Kantalahden luonnonpuisto. Alueen kansallispuistoja ovat Paanaj?rven kansallispuisto, Vodlaj?rven kansallispuisto ja vuonna 2006 perustettu Kalevalan kansallispuisto. Muista suojelualueista keskeisimpiin lukeutuvat Valamon saariston luontopuisto, Ki?in suojelualue ja Aunuksen rauhoitusalue. Tammikuussa 2018 uutisoitiin Laatokan saariston kansallispuiston perustamisesta.

Talous

• 
  Lenta-kauppaketjun myym?l? Petroskoissa.
• 
  Ruskealan marmorilouhos.
• 
  Suomen Petroskoin konsulaatti.

Tasavallan bruttokansantuote

Ven?j?n tilastokeskus Rosstatin vuoden 2010 tilastojen mukaan Karjalan tasavallasta kertyi 127,7 miljardia ruplaa eli 0,34 prosentin osuus Ven?j?n federaation bruttokansantuotteesta. Laskennallisesti jokainen Karjalan tasavallan asukas kerrytti bruttokansantuotetta 198 500 ruplaa eli noin 4 862 euroa vuodessa, mik? on 76 % Ven?j?n keskiarvotasosta. Vuonna 2010 keskim??r?inen kuukausipalkka oli 19 860 ruplaa eli 487 euroa.

Vaikka Karjalan tasavallan talous on kasvanut, alueen suhteellinen merkitys Ven?j?n taloudelle pieneni vuosien 2000 ja 2010 v?lill? huomattavasti, koska vuonna 2000 tasavallan osuus oli 0,49 % Ven?j?n sen ajan BKT:st? (28,2 miljardia silloista ruplaa).

Lokakuussa 2013 Helsingin Sanomat uutisoi, ett? Karjalan tasavallan talous heikentyy koko ajan, ja tasavalta el?? k?yt?nn?ss? valtion tuella. Valtiolta saatujen lainojen m??r?n kerrottiin nousseen kes?ll? 2013 kaikkien aikojen enn?tykseen, 11 miljardiin ruplaan eli yli 250 miljoonaan euroon.

Luonnonvarat

Tasavallan alueella on runsaasti mets?varoja ja maaper?st? on l?ydetty monia mineraali- ja malmiesiintymi?. Maaper?n mineraali- ja malmivarojen kehitt?miseksi oli vuoden 2008 alkuun menness? paikallistettu yhteens? 827 esiintym??, joista l?ytyi 27 erilaista hy?tykaivannaista.

Teollisuus ja elinkeinorakenne

Alueen teollisuus nojautuu mets?- ja kaivosteollisuuteen, koneenrakennukseen, s?hk?ntuotantoon ja elintarviketeollisuuteen. Teollisuustuotannon m??r? nousi 18,3 % vuosina 2005–2010. Erityisesti kasvoivat vuosina 2006–2010 kaivosteollisuus, paperimassan ja paperin tuotanto, liikennev?lineiden ja laitteiden tuotanto, elintarviketuotanto ja s?hk?n, kaasun ja veden tuotanto.

Tasavallan teollisuustuotannosta kaksi kolmasosaa menee vientiin. Eniten vied??n massa- ja paperituotteita, puuta ja puunjalostustuotteita, alumiinia ja rautamalmia. Vuonna 2010 tasavallan ulkomaankaupan kokonaism??r? oli 1 823 miljardia USD. Suomen osuus on yli 20 % Karjalan tasavallan ulkomaankaupasta.

Elinkeinorakenteessa merkitt?vimm?t alat ovat tukku- ja v?hitt?iskauppa (32 %), prosessiteollisuus (21 %), energian, kaasun ja veden tuotanto ja jakelu (12,1 %) ja kaivosteollisuus (9,5 %).

Karjalan tasavallassa on useita yhden tehtaan varassa el?vi? kaupunkeja kuten Kontupohja ja Sege?a. Molempien kaupunkien sellu- ja paperitehtaat ovat talousvaikeuksissa.

Kansainv?lisi? investointeja 2010-luvulla

Karjalan tasavallassa toimii joitakin suomalaisia yrityksi?. Uistinvalmistaja Rapalalla on tuotantoa Sortavalan Helyl?ss?. Stora Ensolla on saha Impilahdella.

2013 Petroskoihin avattiin brittien perustama Park Inn -hotelli.

V?est?

Katun?kym? Petroskoista

Vuokkiniemi

Karjalaista Spasskaja Guban kyl?? my?h?isell? marraskuussa

Vuoden 2013 alun asukasluvuksi Karjalan tasavallassa on arvioitu 636 932. Alueen v?est?n katsotaan siis loivasti supistuneen vuoden 2010 v?est?nlaskennan j?lkeen, jolloin asukasluku oli 643 548.

Etniset ryhm?t ja v?kiluvun kehitys

Karjalan ty?kommuuni oli perustamisensa j?lkeen vuonna 1920 v?est?lt??n (146 553 henke?) vahvasti suomalais-karjalaisvoittoinen alue. Karjalaiset ja suomalaiset muodostivat yhteens? 61,4 prosenttia ty?kommuunin v?est?st?, ven?l?isi? oli 37,4 prosenttia ja muita vain 1,2 prosenttia.

V?est? kasvoi voimakkaasti ja v?est?suhde muuttui jo 1920-luvulla ven?l?isvaltaiseksi. Oheinen taulukko esitt?? Karjalan tasavallassa ja sit? edelt?neess? Karjalan ASNT:ssa asuneen v?est?n etnisen jakauman kehityksen vuosien 1926–2010 v?est?nlaskentojen valossa. Prosenttiosuudet on laskettu kaikista v?est?nlaskentaan osallistuneista. Neuvostoliitossa harjoitettu kansallisuuspolitiikka karkotuksineen, sotavuodet ja sit? seurannut uudelleenasutus vaikuttivat my?s Karjalan v?est?rakenteeseen merkitt?v?sti. Esimerkiksi vuoden 1939 v?est?nlaskennan alueellisessa tarkastelussa n?kyy vahvasti Belomoro-Baltiski ITL ja muiden ojennusleirien vaikutus seudulla. Suuri enemmist? Belomorskin ja Karhum?en piirien (sis. nykyinen Sege?an piiri) asukkaista oli t?t? perua, mik? muutti voimakkaasti alueen etnist? jakaumaa. Vuosien 1939 ja 1959 v?lill? tehtiin laskentatuloksen vertailtavuuteen vaikuttavia aluemuutoksia. Neuvostoliiton hajoamisen j?lkeen vuoden 2002 ja 2010 laskennoissa etnisen taustansa (kansallisuutensa) salanneiden m??r? kasvoi suuresti neuvostoaikaan verrattuna.

Etninen ryhm?	1926		1939		1959		1970		1979		1989		2002 ***		2010
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
ven?l?iset	153 967	57,1	296 529	63,2	412 773	63,4	486 198	68,1	522 230	71,3	581 571	73,6	548 982	76,6	507 654	78,9
karjalaiset	100 781	37,4	108 571	23,2	85 473	13,1	84 180	11,8	81 274	11,1	78 928	10,0	65 651	9,2	45 570	7,1
valkoven?l?iset	555	0,2	4 263	0,9	71 900	11,0	66 410	9,3	59 394	8,1	55 530	7,0	37 681	5,3	23 345	3,6
ukrainalaiset	708	0,3	21 112	4,5	23 569	3,6	27 440	3,8	23 765	3,2	28 242	3,6	19 248	2,7	12 677	2,0
suomalaiset	2 544 *	0,9	8 322	1,8	27 829	4,3	22 174	3,1	20 099	2,7	18 420	2,3	14 310	2,0	8 577	1,3
veps?l?iset	8 587	3,2	9 388	2,0	7 179	1,1	6 323	0,9	5 864	0,8	5 954	0,8	4 870	0,7	3 423	0,5
tataarit	198	0,1	3 088	0,7	2 692	0,4	2 603	0,4	2 609	0,4	2 992	0,4	2 629	0,4	1 888	0,3
puolalaiset	413	0,2	3 345	0,7	7 254	1,1	5 200	0,7	4 540	0,6	4 077	0,5	3 022	0,4	1 849	0,3
Muut kansallisuudet	1 981	0,7	14 280	3,0	12 658	1,9	12 878 **	1,8	12 413	1,7	14 426	1,8	15 227	2,1	12 685	2,0
Kansallisuutensa ilmoittaneet	269 734	100,0	468 898	100,0	651 327	100,0	713 404	100,0	723 188	100,0	790 140	100,0	711 620	99,3	617 668	96,0
Ei ilmoittanut kansallisuuttaan	-	0,0	-	0,0	19	0,0	47 **	0,0	5	0,0	10	0,0	4 886	0,7	25 880	4,0
Tasavallan v?est? yhteens?	269 734	---	468 898	---	651 346	---	713 451	---	732 193	---	790 150	---	716 281	---	643 548	---

*   Vuoden 1926 v?est?nlaskennan suomalaisiin on sis?llytetty 2 327 suomalaista ja 217 "Leningradin seudun" suomalaista. 

**  Vuoden 1970 v?est?nlaskennan kohtaan "Ei ilmoittanut kansalaisuuttaan" on t?ss? merkitty 47 henkil??, vaikka l?hteess? luku sis?lsi ihmisi?, joiden kansalaisuus oli jokin muu kuin valittavana olleet kansallisuudet.

***Vuoden 2002 laskennassa joihinkin taulukon luokkiin on sis?llytetty joitain edustajia l?heisist? etnisist? ryhmist?: esim. ven?l?isiin 28 kasakkaa ja 13 pomori, suomalaisiin 154 inkeril?isalueiden suomalaista ja tataareihin 1 siperian tataari.

Vuoden 2010 v?est?nlaskennan mukaan Karjalan tasavallassa asui 643 548 henke?. Kansallisuutensa kertoneista asukkaista ven?l?isi? 82,2 % ja karjalaisia 7,4 % eli 45 570 henke?. Tasavallan v?kiluku pieneni edelliseen, vuoden 2002 v?est?nlaskentaan n?hden l?hes 50 000, sill? edellisess? laskennassa asukkaita oli 716 281. Erityisen paljon v?heni kansallisuudeltaan karjalaisten m??r?, joka putosi 20 081 hengell?.

Vuoden 2002 v?est?nlaskennan mukaan Ven?j?n Karjalan asukkaista l?hes kaikki eli 99,3 % osasi ven?j??. 35 100 henke? (4,9 %) osasi tuolloin karjalaa, 22 800 (3,2 %) suomea ja 2 300 (0,3 %) veps??. Karjalaisista 31 800 (48,4 %) puhui karjalaa, suomalaisista 5 800 (40,8 %) suomea ja veps?l?isist? 1 800 (38,0 %) veps??. Suomea taisi my?s 9 200 karjalaista ja 7 000 ven?l?ist?.

Aleksanteri Nevskin katedraali (1828–1832) Petroskoissa on Ven?j?n ortodoksisen kirkon Petroskoin ja Karjalan hiippakunnan p??pyh?kk?.

Joillakin Vienan alueilla karjalaisia on melkein sata prosenttia v?est?st?. Siell? puhuttava varsinaiskarjalan kieli eroaa huomattavasti aunuksenkarjalan kielest?. Aunuksen v?est?st? on noin kuusikymment? prosenttia karjalaisia.^l?hde?

Uskonto

Vuonna 2012 julkaistun laajan, Ven?j?n uskontoja kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Karjalan tasavallan v?est?st? oli:

• 27 % ortodokseja (Ven?j?n ortodoksinen kirkko),
• 44 % jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei tunnustanut mit??n tietty? uskontoa,
• 18 % ateisteja, ei usko jumalaan,
• 2 % kristittyj?, muttei ortodokseja, katolisia tai protestantteja
• 1 % protestantteja (luterilaisia, baptisteja, evankelikalisteja, anglikaaneja),
• < 1 % islaminuskoisia, muttei sunneja eik? shiioja,
• < 1 % ortodokseja, muttei kuulu Ven?j?n ortodoksiseen kirkkoon eik? ole vanhauskoisia,
• < 1 % luonnonvoimiin ja -jumaliin pohjautuvan perinneuskonnon kannattajia ja
• < 1 % vanhauskoisia.

Kulttuuri

• 
  Esimerkkej? ??nisen it?rannan kalliopiirroksista.
• 
  Kuuluisa Ki?in pogosta kunnostettavana vuonna 2013
• 
  Karjalainen hirsikirkko vuodelta 1774 Kontupohjassa.
• 
  Vuokkinieme? vuonna 2007, er?s Kalevalan runokylist?, josta Elias L?nnrot ker?si kansalliseepoksen runoja.
• 
  Petroskoin Kansallisessa teatterissa kuulee my?s suomea.
• 
  Karjalan tasavallan taidemuseo Petroskoissa.
• 
  Elokuvateatteri Pobeda Petroskoissa.
• 
  Ilmakuva Petroskoin valtionyliopistosta.

Kieli

Karjalan kielen hajanaisuuden, eri murteiden ja jopa eri kieliksi laskettavien muotojen vuoksi yhteisen kirjakielen luomisessa ei ole onnistuttu, ja vuonna 1998 laki karjalan kielen virallistamisesta hyl?ttiin t?p?r?sti. Ven?j?n federaation laki vuodelta 2004 takaa oikeuden ”karjalan, veps?n ja suomen kielen vapaaseen valintaan ja k?ytt?miseen kanssak?ymisess?, kasvatuksessa, opetuksessa ja luomisty?ss?”. Karjalan tasavallassa karjalan kielt? opiskelee noin 2 000–3 000 lasta, ja suomea noin 10 000. Tasavallassa on k?yty keskustelua suomen kielen k?yt?n lis??misest?, karjalan rinnalla tai jopa sen kustannuksella.^l?hde? Karjala on ainoa Ven?j?n tasavalta, jossa alkuper?iskansan kielell? ei ole virallista asemaa.

Media

P??artikkeli: Karjalan tasavallan joukkotiedotusv?lineet

Petroskoissa ilmestyy viikoittain suomenkielinen sanomalehti Karjalan Sanomat, jonka p??toimittaja on Mikko Nesvitski, sek? kulttuuriaikakauslehti Carelia, jonka p??toimittaja on Armas Ma?in. Osa Carelia-lehden aineistosta on karjalan ja veps?n kielell? ja inkerin murteella. Lehti? kustantaa Periodika-kustantamo. Lis?ksi kustantamo julkaisee Vienan Karjala -lehte?, karjalan- ja veps?nkielist? Oma Mua -lehte?, veps?nkielist? Kodima-lehte? ja lastenlehti Kipin??.

Karjalan TV- ja radioyhti?ll? (GTRK Karelija) on sek? ven?j?n ett? suomen-, karjalan- ja veps?nkieliset toimitukset, jotka tuottavat ohjelmia n?ill? kielill?. Karjalan TV:n l?hetykset ovat n?ht?viss? Rossija 1- ja Rossija 24 -televisiokanavilla. Vastaavasti Karjalan Radion l?hetykset ovat kuultavissa Radio Rossii -radiokanavalla.

Paikallisia TV-ohjelmia l?hett?? my?s Respublika-uutistoimistoon kuuluva Sampo TV 360°-televisiokanava OTR-kanavalla (Ob?t?estvennoje Televidenije Rossii). Sek? Karjalan TV:n ett? Sampo TV 360°:n l?hetykset tapahtuvat Karjalan tasavallan laajuisesti digi-tv:n ykk?skanavanipussa (RTRS-1).

2000-luvun alussa sananvapautta rikottiin kaikkialla Ven?j?ll?, mutta tilanne vaihteli suuresti alueittain. Heikointa se oli suomalais-ugrilaisissa tasavalloissa, my?s Karjalan tasavallassa.

Maailmanperint?kohde Ki?in pogosta vet?? tuhansia matkailijoita vuosittain

Veps?l?isen kulttuurin kansatieteellinen museo, Soutj?rvi

Santtu Karhu & Talvisovat soittaa karjalaista etnorockia

Maailmanperint?

• Ki?in pogosta (Ki?in saari)

Kulttuurihistoriallisia kohteita

• ??nisen kalliopiirrokset
• Uikujoen kalliopiirrosalue
• Kinnerm?ki
• Martsialnyje vody -parantola
• Vienan runokyl?t

Kirjastoja

• Karjalan tasavallan kansalliskirjasto

Teattereita

• Kansallinen teatteri, Petroskoi
• Ven?l?inen draamateatteri, Petroskoi
• Luova Paja, Petroskoi
• Valtiollinen nukketeatteri, Petroskoi
• Valtiollinen musiikkiteatteri, Petroskoi
• ?i?iliusku

Museoita

• Karjalan kotiseutumuseo, Petroskoi
• Karjalan tasavallan kuvataiteiden museo, Petroskoi
• Valtion historiallis-arkkitehtoninen ja kansatieteellinen museo, Ki?in saari
• Veps?l?isen kulttuurin etnografinen museo, Soutj?rvi

Kulttuuriryhmi?, yhtyeit?, taiteilijoita, tutkijoita

• Myll?rit
• Santtu Karhu ja Talvisovat
• Leo Sevets
• Eino Karhu, kirjallisuudentutkija
• Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kantele
• Karjalainen Gornitsa, kansantanssi- ja kansanmusiikkiyhtye
• Viola Malmi, koreografi
• Armas Mi?in (Armas Hiiri), runoilija
• Sergei Pronin, Kansallisen teatterin johtaja
• Reel, rockyhtye
• Sattuma, kansanmusiikkiyhtye

Urheilu

Maastohiihdon olympiavoittajat Fjodor Terentjev, Jevgenija Medvedeva-Arbuzova ja Larisa Lazutina syntyiv?t Karjalan tasavallan alueella. Muita tasavallassa syntyneit? olympiamitalisteja ovat telinevoimistelija Tamara Manina, ampumahiiht?j? Vladimir Drat?ov, soutaja Nikolai Aksjonov ja pikaluistelija Sergei Hlebnikov, ja muita alueella syntyneit? urheilijoita ovat muun muassa k?sipalloilija Timur Dibirov, jalkapalloilija Denis Zubko, keih??nheitt?j? Andrei Morujev ja telinevoimistelija Aleksandr Balandin.

Petroskoilainen jalkapalloseura Karjala pelaa Ven?j?n 2. divisioonan l?nsilohkossa.

Hallinto

Tasavaltaa johtaa Karjalan tasavallan p??mies ja p??ministeri. Tasavallan lakia s??t?v? elin on nimelt??n Lains??d?nt?kokous. Siihen kuuluu 57 vaaleilla valittua kansanedustajaa. Lains??d?nt?kokous on kaksikamarinen, osia kutsutaan nimell? Tasavallanhuone ja Edustajainhuone. Tasavallanhuoneen edustajat ovat p??toimisia kansanedustajia, eiv?tk? he saa tehd? muuta ty?t?. Edustajainhuoneen j?senet ovat puolestaan vapautettuja p??toimestaan vain istuntojen ajaksi.

Paikallishallinnollinen jako

P??artikkeli: Karjalan tasavallan hallinnollinen jako

Karjalan tasavalta on jaettu paikallishallinnon ylemm?ll? tasolla 18 piiriin, joista kaksi on kaupunkipiiri? ja 16 kunnallispiiri?. Piirit on p??s??nt?isesti nimetty hallintokeskuksensa mukaan. Piirien rajat ja hallintokeskukset on esitetty oheisessa kartassa. Poikkeuksena nime?misess? on ??nisen l?nsirannalla ja Petroskoin ymp?rill? sijaitseva ??nisenrannan piiri, jonka hallintokeskuksena toimii Petroskoi. Tasavallan piirit ovat:

• Aunuksen kansallinen piiri
• Belomorskin piiri
• Kalevalan kansallinen piiri
• Karhum?en piiri
• Kemin piiri
• Kontupohjan piiri

• Kostamuksen kaupunkipiiri
• Lahdenpohjan piiri
• Louhen piiri
• Mujej?rven piiri
• Petroskoin kaupunkipiiri
• Pitk?rannan piiri

• Pr??s?n kansallinen piiri
• Puudo?in piiri
• Sege?an piiri
• Sortavalan piiri
• Suoj?rven piiri
• ??nisenrannan piiri

Kaupunkiasutus

Petroskoi

Kontupohja

Sege?a

Kostamus

Sortavala

Karhum?ki

Kemi
(Vienan Kemi)

Pitk?ranta

Belomorsk

Parikkalan raja-as.

Niiralan   raja-as. 

Vartius  

Kuusamon raja-as.

Suoj?rvi

Puudosi
(Puutoinen)

Aunuksen-
kaupunki
(Aunus)

Vojat?u

Lahdenpohja

Louhi

Pinduinen

Uhtua (Kalevala)

Pr??s?

Mujej?rvi

V?rtsil?

T?uuppa

Helyl?

Poventsa

P??j?rvi

Ki?in
pogosta

??ninen

Laatokka

Vienanmeri

Seesj?rvi

Uikuj?rvi

Lieksaj?rvi

Tuoppaj?rvi

 P??j?rvi

Vodlaj?rvi

Kuittij?rvet

??nislahti

Kantalahti

Tiedosto:Island.svg

Valamo

Tiedosto:Island.svg

Solovetskin
saaret

Tiedosto:Peninsula.svg

??nisniemi

Nuorunen 
577 m   

 Kivakka-
 tunturi

 Belomorskin    satama

Petroskoin    lentoasema 

Kostamuk-
sen l.p.

  Kivatsun l.p.

Vodlaj?rven    k.p.     

Paana-   
j?rven k.p.

Kalevalan k.p.

Murmanskin alue

Arkangelin alue

Vologdan alue

Leningradin alue

Suomi

Karjalan tasavallan kartta.

Suurin osa Karjalan tasavallan v?est?st?, noin 75 prosenttia, asuu nykyisin kaupungeissa tai kaupunkiasutuksissa. N?iden taajamien asukasluku vuodelta 2010 ja sijainti k?yv?t ilmi oheisesta taulukosta ja kartasta. Omana kaupunkipiirikuntansa muodostavat kaupungit eli Petroskoi ja Kostamus on esitetty vahvennettuna.:

Kaupunki tai kaupunkiasutus	Nimi kyrillisen?, ven?j?ksi	Piiri	Asukkaita
Petroskoi	Петрозаводск, Petrozavodsk	Petroskoin kaupunkipiiri	263 540
Kontupohja	Кондопога, Kondopoga	Kontupohjan piiri	32 978
Sege?a	Сегежа, Sege?a	Sege?an piiri	29 660
Kostamus	Костомукша, Kostomuk?a	Kostamuksen kaupunkipiiri	28 433
Sortavala	Сортавала, Sortavala	Sortavalan piiri	19 215
Karhum?ki	Медвежьегорск, Medve?jegorsk	Karhum?en piiri	15 536
Kemi	Кемь, Kem	Kemin piiri	13 061
Pitk?ranta	Питкяранта, Pitkjaranta	Pitk?rannan piiri	11 484
Belomorsk	Беломорск, Belomorsk	Belomorskin piiri	11 217
Suoj?rvi	Суоярви, Suojarvi	Suoj?rven piiri	9 763
Puudosi tai Puutoinen	Пудож, Pudo?	Puudo?in piiri	9 698
Aunuksenkaupunki tai Aunus	Олонец, Olonets	Aunuksen kansallinen piiri	9 060
Vojat?u	Надвоицы, Nadvoitsy	Sege?an piiri	8 380
Lahdenpohja	Лахденпохья, Lahdenpohja	Lahdenpohjan piiri	7 818
Louhi	Лоухи, Louhi	Louhen piiri	4 778
Pinduinen	Пиндуши, Pindu?i	Karhum?en piiri	4 599
Uhtua (Kalevala)	Калевала, Kalevala	Kalevalan kansallinen piiri	4 529
Pr??s?	Пряжа, Prja?a	Pr??s?n kansallinen piiri	3 675
Mujej?rvi	Муезерский, Mujezerski	Mujej?rven piiri	3 328
V?rtsil?	Вяртсиля, Vjartsilja	Sortavalan piiri	3 081
T?uuppa	Чупа, T?upa	Louhen piiri	2 923
Helyl?	Хелюля, Heljulja	Sortavalan piiri	2 793
Poventsa	Повенец, Povenets	Karhum?en piiri	2 209
P??j?rvi	Пяозёрский, Pjaozerski	Louhen piiri	2 099

Katso my?s

• Luettelo Karjalan tasavallan asutuista paikoista

Kirjallisuutta

• Forss, Timo & Lintunen, Martti: Karjala edestakaisin. Helsinki: Like, 2010. ISBN 978-952-01-0504-4
• Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 v?est?nlaskun ainehiston mukaan). Petroskoi: KASNT:n tilastohallinto, 1928.
• Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 v?est?nlaskun ainehiston mukaan). Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
• Karjalan tasavalta vuonna 1997. Jyv?skyl?: Yrityspalvelu Karelski, 1997. ISBN 952-90-8324-6 (suomeksi, ven?j?ksi)
• Ojanen, Paavo ym. (toim.): Marjatan marjamailla: matka pohjoisen Karjalan luontoon ja kulttuuriin. Helsinki: Helsingin yliopiston mets?ekologian laitos, 2006. ISBN 952-10-2951-X
• Ojanen, Paavo ym. (toim.): Kultak?k?sen kukuntakunnailla: matka etel?isen Karjalan luontoon ja kulttuuriin. Helsinki: Helsingin yliopiston mets?ekologian laitos, 2008. ISBN 978-952-10-4656-8
• Ojanen, Paavo ym. (toim.): Lehtikuusen alla: matka it?isen Karjalan luontoon ja kulttuuriin. Helsinki: Helsingin yliopiston mets?tieteiden laitos, 2010. ISBN 978-952-10-4530-1
• Pa?kov, Aleksandr: Karjalan vaakunat ja liput. Petroskoi: Kareko, 1994. ISBN 5-88129-010-0 (suomeksi, ven?j?ksi)
• R?yhk?, Kauko ja Metso, Juha: Rajantakainen Karjala. Helsinki: Johnny Kniga, 2011. ISBN 978-951-0-37488-7

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karjalan tasavalta Wikimedia Commonsissa

• Nyk?nen, Jukka; Hokkanen, Timo J. ja Ieshko, Evgeny: Karjalan kartat ja niiden tekij?t (PDF) Pohjois-Karjalan ymp?rist?keskus.
• Karjalan tasavallan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Karelia – turist portal (englanniksi, ven?j?ksi) (ticrk.ru)
• Suomen ulkoministeri?: Ven?j? (Petroskoi ja Karjalan tasavalta): matkustustiedote (Arkistoitu – Internet Archive) (formin.finland.fi)
• The Republic of Karelia in 2010. Biannual Economic Review. (5/2011) (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (compiler.fi)
• Animaatio: Keskil?mp?tila ja sadem??r? kuukausittain Ven?j?n eri osissa (ja Suomessa), kausi 1961–1990 (Arkistoitu – Internet Archive) (ven?j?ksi) (meteoinfo.ru)
• Геопортал Республики Карелия, Geoportal Respubliki Karelija (Arkistoitu – Internet Archive) (ven?j?ksi)
• Картографический сервер Карелия, Kartografi?eskii server Karelija (Arkistoitu – Internet Archive) (ven?j?ksi)
• Электронная библиотека Республики Карелия, Elektronnaja biblioteka Respubliki Karelija (ven?j?ksi)
• Карелиястат, Karelijastat (Arkistoitu – Internet Archive) (ven?j?ksi)
• Ethnic Demographic Atlas of the Baltic Finnish Peoples of the Republic of Karelia (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi, ven?j?ksi)
• Этнография и фольклор Олонецкой и Архангельской губерний, Etnografija i folklor Olonetskoi i Arhangelskoi gubernii (Arkistoitu – Internet Archive) (ven?j?ksi) (Nykyinen hallinnollinen jako, vuoden 1905 hallinnollinen jako ja vuoden 1927 etnografinen kartta)
• Этнические процессы и ЭКЗ в Карелии, Etnit?eskie protsessy i EKZ v Karelii (ven?j?ksi)