武大靖惊喜现身《欢乐中国人2》

百度 中学则包括周浦中学、澧溪中学、傅雷中学、周浦实验学校等。

Jiddi?
Oma nimi	????? (jidi?) tai ????? (idi?), mame-loshn (sananmukaisesti "?idinkieli")
Muu nimi	juutalaissaksa (vanh.)
Tiedot
Alue	Israel, Yhdysvallat sek? monet juutalaisyhteis?t Euroopassa ja Amerikassa
Virallinen kieli	Virallinen v?hemmist?kieli Ruotsissa. Tunnustettu kansalliseksi v?hemmist?kieleksi Juutalaisten autonomisella alueella, Ven?j?ll?.
Puhujia	1,5 miljoonaa (?idinkielen?)
Sija	ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto	perustuu heprealaiseen kirjaimistoon
Kielenhuolto	YIVO
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhm?	germaaniset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1	yi
ISO 639-2	yid
ISO 639-3	yid
Ohje
Infobox OK

Jiddi? on alun perin Keski- ja It?-Euroopan a?kenasijuutalaisten puhuma keskiaikaiseen saksaan pohjautuva kieli, jossa on vaikutteita my?s seemil?isist?, slaavilaisista ja romaanisista kielist?. Jiddi?i? kirjoitetaan heprealaisin kirjaimin, mutta sille on olemassa my?s virallinen romanisaatiomuoto.

Jiddi? sai alkunsa 900–1200-lukujen v?lill? Saksassa. Sit? puhui viel? 1930-luvulla ?idinkielen??n 10–11 miljoonaa ihmist?, kaksi kolmasosaa maailman juutalaisista. Holokaustin, juutalaisten assimiloitumisen sek? heprean ja ven?j?n k?yt?n suosimisen seurauksena ?idinkielelt??n jiddi?inkielisi? on nykyisin en?? noin 1,5 miljoonaa. Arkikielen? ja ?idinkielen? sit? k?ytet??n joissain ortodoksijuutalaisissa ja hasidisissa yhteis?iss? New Yorkissa ja Israelissa.

Nimi

Kielen omakielinen, saksalaisper?inen nimi jiddi? tulee adjektiivista ’juutalainen’, jude+isch. Kielenpuhujat k?ytt?v?t siit? my?s nimityst? mame-loshn, ’?itien kieli’. Jiddi?i? on kutsuttu my?s juutalaissaksaksi. Sen sijaan joidenkin Saksan juutalaisten 1700–1800-luvuilla k?ytt?m? saksan kielen muoto a?kenasisaksa ei ollut jiddi?i?.

Levinneisyys

?idinkielisi? jiddi?inpuhujia on nykyisin noin 1,5 miljoonaa, joista vuonna 2009 Yhdysvalloissa 150 000. Puhujia on my?s muun muassa Israelissa, ja Ruotsissa jiddi? on virallisesti v?hemmist?kieli. Yhdysvalloissa ja Israelissa ovat tiukan ortodoksiset haredijuutalaiset yh? s?ilytt?neet jiddi?in arkikielen??n, koska heille heprea on edelleen pyh? kieli ja siksi sopimaton arkikieleksi.

Historia

Yhdysvaltalainen jiddi?inkielinen juliste vuodelta 1917

Synty

Jiddi? sai alkunsa 900–1200-lukujen v?lill?, kun Ranskan juutalaiset muuttivat saksankielisille alueille Reinin laaksoon ja omaksuivat keskiyl?saksan murteen, johon sekoittui hepreaa, juutalaisranskaa ja juutalaisitaliaa. Heprean kielt? ei hyv?ksytty arkikieleksi, sill? se oli juutalaisille pyh? kieli, jota k?ytettiin vain uskonnollisissa yhteyksiss?; lis?ksi hepreasta puuttui paljon arkiel?m?ss? tarvittavaa sanastoa. Reininmaalta juutalaiset siirtyiv?t ristiretki? pakoon idemm?ksi Saksaan ja muualle Keski-Eurooppaan. On my?s esitetty, ett? jiddi? on voinut synty? idemp?n?: Baijerissa, Unkarissa ja T?ekiss?, mist? se olisi levinnyt sek? l?nteen ett? idemm?ss? jo asuneille juutalaisille.

Vaiheet

Jiddi?inkielinen kalligrafia Wormsin Mahzorissa.

Jiddi?in historia jaetaan nelj??n vaiheeseen, varhaiseen jiddi?iin (1000–1250), vanhaan jiddi?iin (1250–1500), keskijiddi?iin (1500–1750) ja nykyjiddi?iin (1750–). Varhaisen jiddi?in aikana puhujia oli Moselin, Reinin, Mainin ja Yl?-Tonavan varrella, ja se k?sitti l?nsijiddi?in murteita, jotka koostuivat saksan-, heprean-, aramean- ja latinalaiskielisist? elementeist?. Vanhan jiddi?in aikana puhujia oli my?s B??miss?, M??riss?, Puolassa, Liettuassa, Pohjois-Italiassa, Palestiinassa ja Egyptiss?. Kieleen tuli slaavilaisia elementtej? juutalaisten siirrytty? it??np?in. Jiddi?in on m??ritelty muodostuneen omaksi kielekseen vuoteen 1300 menness?. Vanhin tunnettu jiddi?inkielinen teksti on Wormsin Mahzor (????????) vuodelta 1272 ja vanhin s?ilynyt jiddi?inkielinen dokumentti vuodelta 1382.

Keskijiddi? alkoi vuonna 1500, ja tuossa vaiheessa puhujia oli my?s Alsacessa, Alankomaissa ja Pohjois-Saksassa. It?jiddi?in murteet syntyiv?t my?s vaiheen aikana, mutta kirjakieli oli yh? l?nsijiddi?i?. Vuonna 1534–1535 painettiin ensimm?iset jiddi?inkieliset kirjat. Uuden jiddi?in aikana, joka alkoi 1750, kieli taantui L?nsi-Euroopassa, mutta levisi edelleen It?-Euroopassa sek? Palestiinassa ja Amerikassa. Kieli rikastui huomattavasti juutalaisten poliittisen ja muun yhteiskunnallisen toiminnan laajetessa. It?jiddi? sai kirjakielens?.

Jiddi?i? puhui viel? 1930-luvulla ?idinkielen??n 10–11 miljoonaa ihmist?, kaksi kolmasosaa maailman juutalaisista. Holokaustissa 1940-luvulla It?-Euroopan jiddi?inkielinen kulttuuri katosi. Toisen maailmansodan j?lkeen jiddi?in asemaa edelleen heikennettiin Neuvostoliitossa juutalaisten pakkoassimilaatiotoimenpiteill?. Yhdysvaltoihin muuttaneet juutalaiset pyrkiv?t amerikkalaistumaan ja vaihtoivat kielens? englantiin vapaaehtoisesti. Israelissa otettiin heprea k?ytt??n virallisena kielen? maan perustamisen my?t? 1948, mik? johti jiddi?in k?yt?n v?henemiseen.

Nykyisin

Jiddi?inkielisi? liikennemerkkej? Kiryas Joelissa, New Yorkissa. Ylemm?n merkin alarivill? lukee "BAS STOP", ilman tarkkeita.

Vuonna 1925 perustettiin Vilnassa jiddi?in tutkimusinstituutti YIVO, joka on nykyisin maailman johtava juutalaisen kulttuurihistorian ja jiddi?in kielen vaalija. YIVO toimii my?s kielen auktoriteettina ja antaa sen oikeinkirjoitussuositukset.

Suurin jiddi?inkielinen sanomalehti on Forverts, joka ilmestyy viikoittain New Yorkissa. My?s hasideilla on omia jiddi?inkielisi? sanomalehti??n. New Yorkin radiossa esitet??n jiddi?inkielisi? radio-ohjelmia. Jiddi? on oppiaineena joissain yliopistoissa, etenkin New Yorkissa, mutta my?s Euroopassa.

Israelissa jiddi? ei ole saanut paljoakaan yhteiskunnan tukea, koska sit? pidet??n laajalti surkean ghettoel?m?n n?yryytyksien ja juutalaisvainojen symbolina. Nykyheprea luotiin uuden, ghetosta vapautuneen ja voimakkaan Israelin juutalaisen kieleksi, ja jiddi?i? oli vuosikymmenten ajan t?ysin sosiaalisesti hyv?ksytty? pilkata ja halveksia. Israelin ilmapiiri on muuttunut vasta viime aikoina, kun jiddi?inkielinen kirjallisuus, lauluperint? ja teatteri on ymm?rretty t?rke?ksi osaksi yhteist?, rikasta juutalaista kulttuuria. Nykyheprean ??nnej?rjestelm? perustuu jiddi?iin, ja hepreaan on my?s omaksuttu useita k??nn?slainoja jiddi?ist?.

Suomessa

Jiddi?, tarkemmin sen koillisjiddi?in alamurre, oli 1880-luvulla l?hes kaikkien Suomen juutalaisten ?idinkieli. Saksan kielell? oli suuri vaikutus Suomessa k?ytettyyn jiddi?iin. Jiddi?in k?ytt? Suomessa v?heni 1900-luvulla, kunnes vuonna 1930 jiddi?in ilmoitti puhekielekseen en?? seitsem?n prosenttia suomenjuutalaisista. Jiddi?ist? oli tullut statukseltaan alhainen kieli niin juutalaisten kuin suomalaistenkin mieliss?. Virallisista tilastoista huolimatta jiddi?in kielell? oli keskeinen sija juutalaisen yhteis?n niin uskonnollisessa kuin kulttuuriel?m?ss?kin viel? toisen maailmansodan j?lkeen, etenkin vanhemman sukupolven keskuudessa. Nykyisin jiddi?i? ei en?? liiemmin k?ytet? Suomessa, vaikka vuonna 2003 kielt? ilmoitti osaavansa 24 prosenttia ja ymm?rt?v?ns? 40 prosenttia suomenjuutalaisista aikuisista.

Kielimuodot

Murteet

Jiddi? jakautuu l?nsi- ja it?murteisiin, ja my?s Pohjois-Puolan v?limuoto voidaan erottaa omaksi murteekseen. L?nsimurteet jaetaan luoteis-, keskil?ntisiin ja lounaisiin murteisiin. L?nsimurteita puhuttiin L?nsi-Euroopassa ja Unkarissa, mutta ne ovat jo p??osin kadonneet. It?murteita puhuttiin It?-Euroopassa, ja ne levisiv?t siirtolaisten mukana my?s Yhdysvaltoihin 1800-luvulla. It?jiddi? jaetaan pohjois-, keski- ja etel?murteisiin (eli liettualaisiin, puolalaisiin ja ukrainalaisiin). N?m? murteet eroavat toisistaan ennen kaikkea vokaalien ??nt?myksess?. It?jiddi?in puhujat on my?s usein jaettu kahteen kieli- ja kulttuuripiiriin, litvakkeihin ja galitsialaisiin.

Yleiskieli

Jiddi?iss? ei ole virallista kielimuotoa, mutta kirjoitetussa kieless? ja mediassa k?ytet??n nykyisin YIVO-instituutin 1920- ja 1930-luvuilla kehitt?m?? yleisjiddi?iksi (klal-shprakh) kutsuttua muunnelmaa. Se perustuu etel?isen it?jiddi?in kielioppiin ja pohjoisen ??nt?mykseen. Yleiskieli oli alun perin tarkoitettu vain eri murteiden puhujien kanssak?ymiseen, mutta murrealueiden kadottua siit? on tullut joillekin kielen ainoa muoto, ja se on my?s yliopistoissa opetettava kielimuoto. New Yorkin hasidit k?ytt?v?t edelleen jiddi?in perinteisi? murteita, etenkin unkarilaista murretta.

Eri kielten vaikutus

Jiddi? on saanut paljon vaikutteita useista kielist?, joiden k?ytt?alueilla juutalaiset ovat asuneet. Jiddi?in sanastosta noin 70–80 prosenttia tulee saksasta. Monin paikoin jiddi? ja saksa ovatkin kesken??n l?hes identtisi?, kuten esimerkkilause ikh shrayb a briv (jidd.) ja Ich schreibe einen Brief (saks.), ’kirjoitan kirjett?’. Toisaalta jotkin jiddi?iss? yh? yleisin? esiintyv?t saksankieliset sanat ovat jo kadonneet saksasta ja p?invastoin.

Vaikka jiddi? muistuttaakin kaikissa suhteissa paljon saksan kielt? ja sit? on kutsuttu v?heksyen juutalaissaksaksi, jiddi?i? ei voi pit?? vain saksan murteena. Kielet ovat maantieteellisesti ja kulttuurisesti eriytyneet, eiv?tk? saksanpuhujat yleens? ymm?rr? jiddi?i?: sen sanastosta osa tulee muualta kuin saksan kielest? ja osa sen kieliopistakin tulee slaavilaisista kielist?.

Heprealaisten sanojen osuus jiddi?iss? on noin 15 prosenttia. My?s arameankielist? sanastoa esiintyy. Uskonnollisessa kirjallisuudessa seemil?isper?isten sanojen osuus voi nousta jopa 25 prosenttiin. Kielen seemil?iset lainasanat ovat useimmin substantiiveja, mutta joskus my?s esimerkiksi sanontoja.

Juutalaisten muutettua It?-Eurooppaan jiddi?iin tuli paljon my?s slaavilaisia vaikutteita, ja sanastosta noin 5 prosenttia onkin slaavilaisper?ist?. Vaikutteisiin kuuluvat etenkin konsonanttien regressiivinen assimilaatio, jotkin verbiaspektimuodot, monet toimintaa kuvaavat verbilainasanat, useat p??tteet, paikallista luontoa ja ruokaa merkitsev?t lainasanat, sek? monet sukulaisuutta kuvaavat sanat.

Jiddi?in keskeisess? sanastossa on my?s joitakin romaanisper?isi? sanoja, kuten juutalaisranskasta tulleet bentshn (< lat. benedicere, ’siunata’) ja leyenen (< lat. legere, ’lukea’). Yhdysvaltoihin muuttaneet juutalaiset ovat omaksuneet kieleen lis?ksi englanninkielisi? sanoja. Yhdysvaltalainen kirjailija Leo Rosten on havainnollistanut jiddi?ille tyypillist? eri kielten sanaston lainailua jiddi?inkielisell? lauseella Guten erev shabbes, Madame Chairman (’Hyv?? perjantai-iltaa, rouva puheenjohtaja’), joka koostuu viiden eri kielen sanoista.

Jiddi? juutalaisena kielen?

Jiddi?i? pidet??n kielen?, joka on t?ynn? huumoria, ja monet tunnetut jiddi?inkieliset kirjailijat ovatkin kansanhumoristeja. Jiddi? kehittyi juutalaisten kieleksi aikana, jolloin juutalaisten el?m? Euroopassa oli eritt?in raskasta – kielell? ja kirjallisuudella pyrittiin kevent?m??n vaikeuksien taakkaa. Jiddi? toimi my?s juutalaisten salakielen?, jota saksalaisten ei haluttu ymm?rt?v?n. Juutalaisten tuntema ep?luulo vihamielist? kristitty? ymp?rist?? kohtaan toi kieleen paljon kristinuskoon kohdistuvia pilkallisia vertauksia. N?ist? tunnetuimpia on ”h?lynp?ly?” tarkoittava yleinen ilmaisu nisht geshtoygn un nisht gefloygn (suom. ’ei kiivennyt eik? lent?nyt’), joka viittasi Jeesuksen yl?snousemukseen.

Kirjoitusj?rjestelm?

Jiddi?i? kirjoitetaan oikealta vasemmalle heprealaisin aakkosin, yleens? niiden neli?m?ist? variaatiota k?ytt?en. Jiddi?in oikeinkirjoitus on vaihdellut aikojen saatossa etenkin vokaalien osalta. Nykyisin kielen oikeinkirjoituksen suositukset antaa YIVO-instituutti. YIVO on m??ritellyt my?s jiddi?in standardisoidun siirtokirjoituksen, joka on k?yt?ss? etenkin s?hk?postiviestinn?ss?.

Jiddi?in kirjaimet kattavat kaikki kielen ??nteet, ja kielt? kirjoitetaankin foneemisesti. Poikkeuksena t?st? ovat heprean- ja arameankieliset sanat, joissa vokaalit j?tet??n yleens? kirjoittamatta.

Taulukossa ovat jiddi?in aakkoset, niiden YIVO-romanisaatio, ??nt?minen ja kirjainten nimet.

Merkki	YIVO-romanisaatio	??nt?minen	Nimi	Huomattavaa
?	(–)	(–)	shtumer alef	Osoittaa seuraavan tavun alkamista vokaalilla.
??	a	/a/	pasekh alef
??	o	/?/	komets alef
?	b	/b/	beys
??	v	/v/	veys	Vain seemil?isiss? sanoissa.
?	g	/g/	giml
?	d	/d/	daled
???	dzh	/d?/	daled zayen shin
?	h	/h/	hey
?	u	/u/	vov
??	u	/?/	melupm vov	K?ytet??n vain yhdess? ? tai ? kanssa.
??	v	/v/	tsvey vovn
??	oy	/??/	vov yud
?	z	/z/	zayen
??	zh	/?/	zayen shin
?	kh	/χ/	khes	Vain seemil?isiss? sanoissa.
?	t	/t/	tes
??	tsh	/t?/	tes shin
?	y, i	/j/, /?/	yud	Konsonantti /j/ tavun alussa. Vokaali /?/ muulloin.
??	i	/?/	khirik yud	Vain konsonantin ? j?lkeen tai toisen vokaalin vieress?.
??	ey	/??/	tsvey yudn
??	ay	/a?/	pasekh tsvey yudn
??	k	/k/	kof	Vain seemil?isiss? sanoissa.
?	kh	/χ/	khof
?	kh	/χ/	lange khof	Vain sanan lopussa.
?	l	/l/	lamed
?	m	/m/	mem
?	m	/m/	shlos mem	Vain sanan lopussa.
?	n	/n/	nun
?	n, m	/n/, /m/	lange nun	Vain sanan lopussa.
?	s	/s/	samekh
?	e	/?/, /?/	ayin	Painottomissa tavuissa /?/
??	p	/p/	pey
??	f	/f/	fey
?	f	/f/	lange fey	Vain sanan lopussa.
?	ts	/ts/	tsadek
?	ts	/ts/	lange tsadek	Vain sanan lopussa.
?	k	/k/	kuf
?	r	/r/	reysh
?	sh	/?/	shin
??	s	/s/	sin	Vain seemil?isiss? sanoissa.
??	t	/t/	tof	Vain seemil?isiss? sanoissa.
?	s	/s/	sof	Vain seemil?isiss? sanoissa.

Sanasto

Jiddi?iss? on arvioitu olevan 180 000 sanaa. Koska jiddi? oli tavallisen kaupunkilaisrahvaan kieli, siin? on melko v?h?n abstrakteja k?sitteit? tai luontoa kuvaavia sanoja. Sen sijaan siin? on runsaasti sosiaalisessa el?m?ss? k?ytett?vi? sanoja kuten ihmisten nimityksi?, hellittelysanoja ja muita ihmissuhteisiin liittyvi? sanoja, ja siin? on my?s hyvin rikas valikoima sanontoja ja voimasanoja.

??nneoppi

Jiddi?i? puhuttuna.

Jiddi?in ??nt?minen muistuttaa l?ntisen saksan ??nt?mist?. Vokaalifoneemit /?/ ja /?/ kuitenkin puuttuvat, ja niit? vastaavat jiddi?iss? /?/ ja /??/. Kieless? esiintyy joitain saksalle vieraita sananalkuisia konsonanttiyhtymi?, kuten /dl/, /mr/, /tχ/ ja /gz/.

Jiddi?in saksalaisper?isiss? sanoissa paino on yleens? sanan alussa, ja slaavilaisissa ja seemil?isiss? toiseksi viimeisell? tavulla. Painottomat vokaalit ??nnet??n yleens? heikkoina.

Kielioppi

Muoto-oppi

Substantiiveja on kolmea sukua: maskuliini, feminiini ja neutri. Maskuliinin m??r?inen artikkeli on der, feminiinin di ja neutrin dos; monikko on aina di. Monikon yleisimpi? tunnuksia ovat -s ja -n, mutta heprealaisper?isiss? sanoissa -im tai -es. Sijamuotoja ovat nominatiivi, akkusatiivi ja datiivi. Genetiivin yleisin tunnus on -s.

Verbit taipuvat yksik?n kaikissa persoonissa, ja teitittelymuotoja k?ytet??n. Imperfekti? ei ole, vaan mennyt aika ilmaistaan apuverbin avulla.

Lauseoppi

Jiddi?in sanaj?rjestys on SVO, kuten saksassakin, mutta yleisesti ottaen sanaj?rjestys on melko vapaa. Sanaj?rjestykseen on tullut paljon slaavilaisia vaikutteita, esimerkiksi lauseessa Es kholemt zikh mir a vayser nitl (’haaveilen valkeasta joulusta’), jonka lauserakenne on slaavilainen, vaikka sen sanasto onkin saksalais-heprealais-romaanisper?ist?.

Jiddi?inkielinen kulttuuri

Kirjallisuus

Jiddi?inkielisen kirjan kansilehti. Isolla kirjoittajan nimi Motke Chabad.

Varhaista jiddi?inkielist? kirjallisuutta edustaa Elia Levitan 1500-luvun alussa kirjoittama suosittu, sis?ll?lt??n l?hinn? ritariromanssin luonteinen seikkailurunoelma Bovo-Bukh.

Koska naiset eiv?t yleens? osanneet hepreaa, heid?n uskonnollisista tarpeistaan pyrittiin huolehtimaan julkaisemalla hengellist? kirjallisuutta jiddi?iksi. T?llaisista selitysteoksista kirjallisuudenhistoriallisesti merkitt?vimpi? on rabbi Ja'akov ben Isaak A?kenazin 1600-luvun alussa kirjoittama ”naisten Raamattu”, Tsene-rene (”Menk?? katsomaan” – kirjan nimi on hepreaa ja tulee Laulujen laulun jakeesta 3:11: ”Menk?? katsomaan, oi Siionin tytt?ret”). Tsene-renen ja Bovo-Bukhin jiddi? oli sanastoltaan varsin puhtaasti germaanista.

Jiddi? ei ollut vakavasti otettu kirjakieli viel? 1800-luvun alussa, vaan jiddi?iksi julkaistiin l?hinn? naisten ja lasten kirjallisuutta. 1800-luvun loppupuolella alkoi modernin jiddi?inkielisen kirjallisuuden kukoistuskausi: ajan t?rkeimpi? kirjailijoita olivat Mendele Mocher Sforim, I. L. Peretz ja Sholem Aleichem. Jiddi?inkielinen julkaisutoiminta kasvoi nopeasti. Vuonna 1978 jiddi?iksi kirjoittava Isaac Bashevis Singer sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon.

Teatteri

Jiddi?inkielinen teatteri syntyi 1872 Romaniassa, ja sen is?n? pidet??n Abraham Goldfadenia. Ven?j?n viranomaiset kielsiv?t jiddi?inkielisen teatterin vuonna 1883, mink? seurauksena se siirtyi sielt? Pariisiin, Lontooseen ja New Yorkin, miss? se alkoi kukoistaa. Yhdysvalloissa kehittyi my?s newyorkilaisten lomakohteen Catskillsin jiddi?inkielinen komediaperinne, joka toimi useimpien amerikanjuutalaisten koomikoiden kuten Mel Brooksin ja Danny Kayen astinlautana kansalliseen menestykseen.

L?hteet

• Barnavi, Eli (toim.): A Historical Atlas of the Jewish People. Alfred A. Knopf, 1992. ISBN 0-679-40332-9
• Blech, Benjamin: The Complete Idiot's Guide to Learning Yiddish. New York: Penguin, 2000. ISBN 0-02-863387-3
• Wex, Michael: Born to Kvetch. St. Martin's Press, 2005. ISBN 0-312-30741-1

Kirjallisuutta

• Harviainen, Tapani & Illman, Karl-Johan (toim.): Juutalainen kulttuuri. Helsingiss?: Otava, 1998. ISBN 951-1-13313-6

Aiheesta muualla

• Jiddi?–englanti-sanakirja (Arkistoitu – Internet Archive)
• Forverts, maailman suurin jiddi?inkielinen lehti
• YIVO, jiddi?in tutkimusinstituutti