大姨妈量少是什么原因
| Jersey Bailiwick of Jersey Bailliage de Jersey |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
|
百度 父母都在太原，她总想把老人接到北京。
|
|||
| Valtiomuoto | kruununalusmaa | ||
| Kuningas Varakuvern??ri Vouti P??ministeri |
Charles III Stephen Dalton William Bailhache Ian Gorst |
||
| P??kaupunki |
Saint Helier |
||
| Pinta-ala | |||
| – yhteens? | 116 km2 (sijalla ) | ||
| – josta sis?vesi? | ei merkitt?v?sti | ||
| V?kiluku (2011) | 97 857 (sijalla ) | ||
| – v?est?tiheys | 819 as. / km2 | ||
| Viralliset kielet |
englanti ja ranska tunnustettu aluekieli jèrriais |
||
| Valuutta |
Englannin punta (￡) Jerseyn punta (￡) |
||
| BKT (2003) | |||
| – yhteens? | 3 600 milj. USD | ||
| – per asukas | 40 000 USD | ||
| Aikavy?hyke | UTC | ||
| – kes?aika | UTC+1 | ||
| Itsen?isyys ero Normandiasta |
1204 |
||
| Lyhenne | |||
| Kansainv?linen suuntanumero |
+44 | ||
| Kansallislaulu |
”God Save the King” ”Ma Normandie” |
||
Jersey (virallisesti engl. Bailiwick of Jersey ja ransk. Bailliage de Jersey) on Kanaalisaarten saari Ranskan edustalla. Jersey on brittil?iseen imperiumiin vuodesta 1064 kuulunut kruununalusmaa (engl. Crown Dependency), eik? se ole osa Yhdistynytt? kuningaskuntaa[1]. Jerseyyn kuuluvat my?s asumattomat saariryhm?t Minquiers ja Ecréhous.
Maantiede ja ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]
Jersey on Kanaalisaarten suurin ja etel?isin saari. Se sijaitsee 19 kilometri? Ranskan Cotentinin niemimaasta l?nteen. Saari on noin 16 kilometri? leve? it?–l?nsisuuntaisesti ja 8 kilometri? pohjois–etel?suuntaisesti. Saari on enimm?kseen l?ssin peitt?m?? tasankoa, jota pohjois–etel?suuntaiset laaksot halkovat. Pohjoisrannikolla on 148 metrin korkeuteen ylt?v?t rantakalliot. Muilla rannikoilla on hiekkaisia lahtia, dyynej?, laguuneja ja riuttoja.[2]
Jerseyn vuotuinen keskil?mp?tila on 11 astetta. Pakkanen on harvinaista. L?heiseen Guernseyyn verrattuna Jerseyn ilmasto on v?hemm?n merellinen ja aurinkoisempi.[2]
V?est?
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Jerseyn asukasluku oli vuoden 2011 v?est?nlaskennassa 97 857.[3] Vuoden 2016 asukaslukuarvio on 102 000.[2] P??kaupunki Saint Helieriss? on noin 33 500 asukasta.[3]
Jersey jakautuu 12 kuntaan:[3]
| Kunta | Asukasluku (2011) |
|---|---|
| Grouville | 4 866 |
| Saint Brelade | 10 568 |
| Saint Clement | 9 221 |
| Saint Helier | 33 522 |
| Saint John | 2 911 |
| Saint Lawrence | 5 418 |
| Saint Martin | 3 763 |
| Saint Mary | 1 752 |
| Saint Ouen | 4 097 |
| Saint Peter | 5 003 |
| Saint Saviour | 13 580 |
| Trinity | 3 156 |
Jerseyn viralliset kielet ovat englanti ja ranska, ja pieni v?hemmist? puhuu jèrriaisin kielt?. Puolet asukkaista on syntynyt Jerseyss? (2011). Asukkaista noin 44 prosenttia kuuluu anglikaaniseen kirkkoon (2000). Muita kristittyj? on 42 prosenttia ja uskonnottomia 13 prosenttia.[2] Kaupungeissa asuu 31,4 prosenttia v?est? ja maaseudulla 68,6 prosenttia (2014).[2] Miesten elinajanodote on 80 vuotta ja naisten 85 vuotta (2013).[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Jerseyss? on asuttu jo paleoliittisella kaudella. Neoliittiselta ajalta ja pronssikaudelta on l?ydetty jo runsaasti j?lki? asutuksesta. Antiikin roomalaiset tunsivat saaren nimell? Caesarea.[2]
1000-luvulla Jerseyss? oli dokumenttien mukaan 10 kirkonkyl??. Normannimaanomistajat hallitsivat saarta 1100-luvulla, ja se oli jaettu kolmeen osaan kuningas-herttuan verojen ker??mist? varten. Jersey erosi Normandiasta vuonna 1204. Saari s?ilytti normannilain ja paikalliset tavat, mutta se sai kuninkaan sijaishallitsijaksi valvojan tai lordin. Jerseyll? oli 1400-luvun loppuun menness? oma kapteeni, josta tuli my?hemmin kuvern??ri. Vuonna 1617 laki- ja siviilioikeusasiat siirrettiin voudille (engl. bailiff). 1600-luvulla saarta hallitsivat St. Ouenin feodaalilordit. 1700- ja 1800-luvulla saarta jakoivat kahden t?rkeimm?n puolueen v?liset kiistat. Kuvern??rin virka lakkautettiin 1854, ja kuvern??rin vastuut siirrettiin varakuvern??rille.[2]
Saksa miehitti Jersey? toisen maailmansodan aikana 1940–1945. Saksalaiset rakensivat saarelle satoja bunkkereita, tunneleita ja muita linnoitusrakenteita.[4]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Jerseyn t?rkeit? vientituotteita ovat Jersey-rodun nautakarjasta saadut tuotteet sek? kukat.[5] Turismi on t?rke? elinkeino.[2]
Jerseyn suhdetta Euroopan unioniin m??rittelee Brexitin j?lkeen EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja yhteisty?sopimus, jossa Jerseyn osuuteen kuuluvat tavarakauppa sek? sen aluevesien kalastusoikeudet. Jersey ei kuulunut miss??n vaihessa EU:hun, mutta se oli aiemmin osa sen tulliliittoa ja sen sis?markkinoita.[6]
Jersey on maailman suosituimpia veroparatiiseja. Saaren tuloista puolet tuli vuonna 2005 rahoitusalalta, ja sill? on maailman nelj?nneksi korkein bruttokansantuote asukasta kohti.[7] Veroparatiiseihin kuuluvat lumeyhti?t aiheuttavat tilastoharhoja, ja Jersey onkin tilastojen mukaan muun muassa Britannian suurin banaanintuoja.[8][9]
L?hteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- ↑ Charlotte Dunn: Crown Dependencies The Royal Family. 4.6.2018. Viitattu 20.8.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i 1.3.2017: Jersey Encyclop?dia Britannica. Viitattu 28.5.2017.
- ↑ a b c States of Jersey: Jersey Census 2011 (PDF) gov.je. 2011. Arkistoitu 18.9.2012. Viitattu 28.5.2017. (englanniksi)
- ↑ Discover Jersey’s Occupation Story Jersey.com. Viitattu 20.3.2021.
- ↑ Geographica. (Maailmankartasto. Maanosat, maat, kansat) Tandem Verlag GmbH, 1999. ISBN 978-3-8331-4130-0
- ↑ Jersey's relationship with the UK and EU States of Jersey. Viitattu 26.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Jersey Gross Value Added (GVA) and Gross National Income (GNI) - 2005, PDF[vanhentunut linkki]
- ↑ T?nne veroparatiisien varat virtaavat iltalehti.fi. 22.12.2008. Viitattu 16.12.2018.
- ↑ Griffiths, Ian; Lawrence, Felicity: Bananas to UK via the Channel islands? It pays for tax reasons The Guardian. 6.11.2007. Viitattu 16.12.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jersey Wikimedia Commonsissa
- Virallinen kotisivu (englanniksi)
- Virallinen turistisivu (englanniksi)