官兵“没想过”不等于旅党委“没想到”
Ironia (< m.kreik. ε?ρωνε?α, eirōneía ’teeskentely’) eli ep?suora iva on ilmaisumuoto, jossa k?ytetyt sanat ovat ristiriidassa puhujan todellisen tarkoituksen kanssa. Ironialla voidaan viitata my?s ristiriitaiseen tilanteeseen.
Ironiaa voidaan k?ytt?? huumorina, peiteltyn? hy?kk?yksen?, kritiikkin? tai loukkauksena, omien puheiden perumiseksi tai ryhm?identiteetin vahvistamiseksi.
Ironian tyyppej?
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Sanallinen ironia on sit?, kun puhuja tarkoittaa jotain muuta, jopa p?invastaista, kuin mit? sanoo. Sanallisen ironian m??rittely on kuitenkin tunnetusti vaikeaa, ja yksinkertainen m??ritelm? voi olla liian kapea tai liian lavea. Yhden k?sityksen mukaan sarkasmi on yksi sanallisen ironian tyyppi tai per?ti sen synonyymi.[1] Sarkasmi on purevaksi ja ter?v?ksi tarkoitettua sanallista ironiaa, ja se koetaan siksi loukkaavaksi ja joskus raivostuttavaksi.[2] Toisin kuin ironia, sarkasmi on aina harkittua ja sill? on selke? kohde, joka on yleens? ihminen mutta joskus my?s esimerkiksi esine tai uskomus.[3]
Sokraattinen ironia tarkoittaa tiet?m?tt?myyden teeskentelemist?. Termi on saanut nimens? kreikkalaisesta filosofi Sokrateesta (470–399 eaa.). Er?s h?nen argumentointistrategioistaan oli esitt?? tiet?m?t?nt? (vilpitt?m?sti tai h?m?ykseksi) saadakseen vastav?itt?j?ns? paljastamaan oletuksensa ja uskomuksensa.[4]
Dramaattinen ironia syntyy siit?, ett? katsojat tiet?v?t enemm?n kuin n?ytelm?n tai muun fiktion hahmot. Dramaattisen ironian avulla voidaan kiihottaa yleis?n uteliaisuutta ja synnytt?? j?nnityst? ja ahdistusta. J?nnitys laukeaa n?ytelm?n lopussa, kun hahmotkin ymm?rt?v?t mist? on kyse. Dramaattisen ironian prototyyppi on Sofokleen n?ytelm? Kuningas Oidipus (429 eaa.), jossa katsojat ovat koko ajan askeleen edell? p??hahmo Oidipusta. My?hemmin esimerkiksi Shakespeare k?ytti n?ytelmiss??n usein dramaattista ironiaa, kuten Romeossa ja Juliassa, jonka Romeo surmaa itsens? kuvitellessaan rakastettunsa olevan kuollut. Tragedian ohella dramaattista ironiaa on k?ytetty my?s huumorin synnytt?miseksi farssissa ja muussa komediassa, esimerkiksi valeasujen, identiteettisekaannuksien ja aikamatkustuksen yhteydess?.[5]
Kohtalon ironia (tai kohtalon iva) viittaa v?linpit?m?tt?m??n tai pahantahtoiseen maailmaan, joka pyrkii tukahduttamaan ihmisten toiveet ja halut. Syyllinen on siis jokin ihmisen ulkopuolinen voima, eik? ihmisen omilla teoilla ole tapahtumiin vaikutusta, kuten esimerkiksi karmasta puhuttaessa. Antiikin aikoina ep?onnen aiheuttivat jumalten teot, ja kristityille tekij? oli ihmisten asioihin sekaantuva Jumala. Joskus kohtalon ironiasta syytet??n vain kohtaloa tai sattumaa.[6]
Tilannekohtainen ironia tarkoittaa odotusten ja toteutuneiden tapahtumien ristiriitaa, joka tuntuu julmalta, oudolta tai huvittavalta.[7]
Historiallinen ironia tarkoittaa j?lkiviisasta viittausta lausuntoihin ja ennustuksiin, jotka osoittautuivat my?hemmin t?ysin virheellisiksi. Tunnettu esimerkki on Britannian p??ministeri Neville Chamberlainin vuonna 1938 tekem? ennustus, ett? h?nen Hitlerille tekem?ns? my?nnytys tulisi est?m??n suursodan. Toinen esimerkki on joidenkin kuuluisien ihmisten viimeiset sanat, joissa he toteavat ett? he eiv?t ole miss??n vaarassa.[8]
Romanttinen ironia on n?k?kulma, johon kuuluu ristiriitaisten, vastakohtaisten ajatusten j?nnitteinen vaihtelu. Esimerkiksi Thomas Mannin novellissa Kuolema Venetsiassa romanttista ironiaa synnytt?v?t kertojan viile? v?linpit?m?tt?myys ja p??hahmon ep?vakaa k?yt?s. Romanttista ironiaa k?ytet??n my?s postmodernissa kirjallisuudessa. Elokuvissa niin sanottu ”nelj?nnen sein?n rikkominen” on esimerkki romanttisesta ironiasta.[9]
Ironinen asenne tarkoittaa teenn?isyytt?, jossa ihmisen mielenlaatu on ulkopuolinen mutta kyyninen, kuiva mutta ylenkatseellinen, trendik?s mutta ep?kunnioittava. T?llainen asenne yhdistet??n usein nykyajan nuoriin, mutta sill? viitattiin jo 1700-luvun taitteessa el?neeseen englantilaiseen aristokraattiin Anthony Ashley-Cooperiin.[10]
Itseen kohdistuvaa ivaa kutsutaan itseironiaksi.
Ironian ilmaiseminen
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Ironiassa hy?dynnet??n metaforia, idiomeja, kiertoilmauksia, liioittelua, v?h?ttely?, ylisanoja, hyperbolaa, retorisia kysymyksi?, ep?suoria pyynt?j? sek? asioiden sanomista t?ysin vastakkaisessa merkityksess?.[11]
Ironisuutta ja sarkastisuutta voi ilmaista tietyll? ??nens?vyll?. Tiet?m?t?nt? tai pieleen menneen ennustuksen lausunutta ihmist? voi ivata j?ljittelem?ll? h?nen puhetapaansa tai ??nt??n. Joidenkin laboratoriossa tehtyjen tutkimusten mukaan ironikko saattaa puhua hitaasti, matalalta, voimakkaasti, painotuksia liioitellen ja painollisia tavuja venytt?en, tai kovalla tai kire?ll? ??nell?. Toisensa tuntevien ihmisten v?lill? ironiassa ei k?ytet? yht? selkeit? ??nellisi? tehokeinoja kuin tuntemattomille puhuttaessa.[12]
Ironisesti puhuva ihminen saattaa joskus virnist?? tai py?ritell? silmi??n, mutta ironiaa voi ilmaista ilmehtim?ll? my?s monella muulla tavalla. Kielen vet?minen poskelle ja silm?nisku ovat humoristinen ja stereotyyppinen tapa ilmaista ironista tarkoitusta. Jotkut k?ytt?v?t lainausmerkkej? j?ljittelev?? sormielett?. Hidas ja rytmik?s taputus voi olla sarkastista, ja tuomarille taputtamisesta on esimerkiksi jalkapallossa jaettu pelaajille varoituksiakin. Kaikkia ironian tehostamiseksi k?ytettyj? ilmeit? ja eleit? k?ytet??n kuitenkin my?s muussa kuin ironisessa tarkoituksessa. Monesti ironia esitet??n t?ysin ilmeett?m?sti.[13]
Internetviestinn?ss? ironiaa ilmaistaan toisinaan erilaisilla hymi?ill? ja emojeilla, etenkin silm?niskuhymi?ll? ;-).[14] Twiittiin voi liitt?? aihetunnisteen, jossa mainitaan sana ironia. Internetiss? voi my?s k?ytt?? meemikuvaa, joka esitt?? sarkastisen n?k?ist? ihmist?.[15]
Ironian funktioita
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Sanallista ironiaa k?ytet??n usein humoristisessa tarkoituksessa. Etenkin yst?vykset ja muut toisilleen l?heiset ihmiset viljelev?t usein kevytt?, leikkis?? ja kiusoittelevaa ironiaa keskin?isiss? keskusteluissaan ollakseen hauskoja ja viihdytt??kseen toisiaan.[16]
Ironia voi olla aggression, kriittisyyden ja kielteisyyden ilmaisua. Se on joillakin ihmisill? yleinen ep?suora reaktio ep?toivottuihin vaatimuksiin, ja sit? k?ytt?v?t etenkin ihmiset, joilla on tapana k?ytt?yty? passiivis-aggressiivisesti. Silloin kun vihan tai tyytym?tt?myyden avoimet ilmaisut ovat sosiaalisesti paheksuttavia, ironia voi toimia n?iden tunteiden hyv?ksytt?v?n? ilmaisuv?lineen?.[17]
Puhuja voi joskus yritt?? vedota ironiaan halutessaan ottaa et?isyytt? sanoihinsa, joista ei ole pidetty. H?n voi sanoa esimerkiksi ”Se oli vain sarkasmia” tai ”Ettek? te ymm?rr? huumoria?”.[18]
Ironia voi olla my?s keino vahvistaa ryhm?identiteetti? ja l?heisyytt?. Ironiaa k?ytt?v? puhuja voi pyrki? luomaan ainakin joissakin kuulijoissaan tunteen, ett? vain he, eiv?tk? ryhm?n ulkopuoliset, ymm?rt?v?t k?ytetyn ironian.[19]
L?hteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- Kreuz, Roger: Irony and Sarcasm. The MIT Press, 2020. ISBN 9780262538268
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- ↑ Kreuz 2020, ”2. The Varieties of Ironic Experience: Verbal Irony and Sarcasm.”
- ↑ Mounts, Joel: A History of Sarcasm: Effects of Balanced Use of Sarcasm in a Relationship (s. 3–5.) 2012. Grand Valley State University. Viitattu 29.10.2013. (englanniksi)
- ↑ Boxer, Diana: Applying Sociolinguistics: Domains and Face-to-face Interaction, s. 100. John Benjamins Publishing Company, 2002. ISBN 9789027297624 (englanniksi)
- ↑ Kreuz 2020, ”2. The Varieties of Ironic Experience: Socratic Irony.”
- ↑ Kreuz 2020, ”2. The Varieties of Ironic Experience: Dramatic Irony.”
- ↑ Kreuz 2020, ”2. The Varieties of Ironic Experience: Cosmic Irony.”
- ↑ Kreuz 2020, ”2. The Varieties of Ironic Experience: Situational Irony.”
- ↑ Kreuz 2020, ”2. The Varieties of Ironic Experience: Historical Irony.”
- ↑ Kreuz 2020, ”2. The Varieties of Ironic Experience: Romantic Irony.”
- ↑ Kreuz 2020, ”2. The Varieties of Ironic Experience: The Ironic Attitude.”
- ↑ Kreuz 2020, ”1. Some Preliminaries: Nonliteral Language.”
- ↑ Kreuz 2020, ”7. Signaling Irony: Tone of Voice”
- ↑ Kreuz 2020, ”7. Signaling Irony: Face and Gesture”
- ↑ Kreuz 2020, ”8. Irony Goes Online: Emoticons.”
- ↑ Kreuz 2020, ”8. Irony Goes Online: Emoji, Hashtags, and Memes.”
- ↑ Kreuz 2020, ”6. What Irony Can Be: Humor.”
- ↑ Kreuz 2020, ”6. What Irony Can Be: Aggression.”
- ↑ Kreuz 2020, ”6. What Irony Can Be: An Excuse.”
- ↑ Kreuz 2020, ”6. What Irony Can Be: Intimacy.”
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ironia Wikimedia Commonsissa