用车新一轮低温来袭 寒潮天也不能太“溺爱”
Joseph John Thomson | |
---|---|
![]() |
|
Henkil?tiedot | |
Syntynyt | 18. joulukuuta 1856 Cheetham Hill, l?hell? Manchesteria, Yhdistynyt kuningaskunta |
Kuollut | 30. elokuuta 1940 (83 vuotta) Cambridge, Yhdistynyt kuningaskunta |
Kansalaisuus |
![]() |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot |
Manchesterin yliopisto Cambridgen yliopisto |
V?it?sty?n ohjaaja |
John Strutt ![]() |
Instituutti |
Cambridgen yliopisto Princetonin yliopisto Yalen yliopisto |
Oppilaat |
C. T. R. Wilson ![]() Ernest Rutherford ![]() John Townsend Owen Richardson ![]() William Henry Bragg ![]() W?adys?aw Natanson |
Tutkimusalue | Fysiikka |
Tunnetut ty?t |
Elektronin l?yt?minen Rusinakakkumalli Isotoopin l?yt?minen Massaspektrometrin keksiminen |
Palkinnot |
![]() Franklin-mitali (1922) |
百度 铿锵话语,谆谆之言,彰显大国领袖的高瞻远瞩,照见共产党人的赤忱初心。
Thomson ei kirjoittanut v?it?sty?t?, mutta palveli tuolloin Lordi Rayleigh’n apulaisena. Cambridgen yliopistossa pystyi v?ittelem??n tohtoriksi ensimm?isen kerran vuonna 1919. |
|
![]() Nimikirjoitus |
|
Sir Joseph John ”J. J.” Thomson OM, FRS, PRS (18. joulukuuta 1856 – 30. elokuuta 1940) oli englantilainen fyysikko. Thomsonin saavutuksiksi katsotaan muun muassa elektronin ja isotooppien l?yt?minen sek? massaspektrometrin keksiminen. Thomsonin elektronin l?yt? mullisti sen aikaista k?sityst? atomin rakenteesta, ja h?n itse kehitti atomimallin, joka tunnetaan ”rusinakakkumallina”. H?net palkittiin Nobelin fysiikanpalkinnolla 1906 elektronin l?yt?misest?.
El?m?kerta
Nuoruusvuodet
Thomson syntyi pieness? Cheetam Hillin kyl?ss?, joka my?hemmin liitettiin osaksi Pohjois-Manchesteria. H?nen is?ns? Joseph James Thomson oli ammatiltaan kirjamyyj? sek? kirjajulkaisija. Thomsonin ?idin Emma Vernonin sukulaiset omistivat puuvillakutomon. Thomson osoitti jo nuorena kiinnostusta tieteit? kohtaan ja h?nen vanhempansa rohkaisivat h?nt? valitsemaan insin??rin tulevaisuuden ammatikseen.[1] 14-vuotiaana Thomson haki paikalliseen rakennusyritykseen oppiin. Yritys oli kuitenkin hyvin suosittu ja h?n joutui odottamaan muutaman vuoden. Sill? v?lin h?n aloitti opinnot Manchesterissa Owens Collegessa. Thomson oli onnekas p??stess??n opiskelemaan Owensiin, sill? koulu erottui muista sen ajan kouluista tarjoamalla kokeellisen fysiikan kursseja. Lis?ksi Thomson oli hyvin nuori opiskellakseen Collegessa, ja s??nt?j? muutettiinkin pian siten, ett? vain yli 16-vuotiaat p??sisiv?t kouluun opiskelemaan.[1] Thomson oli tuolloin 14-vuotias.
Thomsonin ollessa 16-vuotias, h?nen is?ns? kuoli. T?m?n johdosta perheell? ei en?? ollut varaa kustantaa pojan oppisopimuskoulutusta, joten oppisopimuksen p??tytty? Thomson p??tti aloittaa matematiikan ja fysiikan opinnot.[1] 75 punnan suuruisen apurahan turvin Thomson p??si jatkamaan opintojaan vuonna 1876 Trinity Collegessa, Cambridgessa.
Opiskeluvuodet ja akateeminen ura
Thomson sai kandidaattitutkinnon matematiikassa p??t?kseen vuonna 1880 ja maisterin tutkinnon kolme vuotta my?hemmin. Thomson suoritti vuonna 1880 Mathematical Triposin kokeet ja sai sen vuoden kokeensuorittajista toiseksi parhaimman tuloksen eli h?n oli Second Wrangler.[1] Thomsonia paremmin p?rj?si ainoastaan irlantilainen fyysikko Joseph Larmor, josta tuli my?hemmin Lucas-professori. Thomson pysyi yliopistossa viel? tutkintojen suorittamisen j?lkeenkin. Tuona aikana h?n tutki energian muutoksia muodosta toiseen. Tutkinnot suoritettuaan h?net valittiin Trinity Collegen j?seneksi (engl. Fellow of Trinity College).[1]
Lordi Rayleighin erottua vuonna 1884 kokeellisen fysiikan professuurista Cavendish Laboratoryst? Thomson p??tti hakea vapautunutta virkaa. Hakijoita oli yhteens? nelj?, mukaan lukien Richard T. Glazebrook. Glazebrookia pidettiin varmana valintana virkaan, koska h?nell? oli jo vuoden kokemus kokeellisen fysiikan opettamisesta. Viikon kuluttua hausta Thomson valittiin virkaan. Thomson ja Glazebrook yll?ttyiv?t molemmat valinnasta, Glazebrook ei kuitenkaan osoittanut katkeruuden merkkej?. Ep?todenn?k?isen valinnan Thomsonista teki h?nen suhteellisen nuori ik?ns? sek? se, ett? h?nen n?ytt?ns? olivat tuohon menness? l?hinn? teoreettisia.[1] Uusi professori alkoi ensimm?iseksi tutkia kaasujen s?hk?njohtavuutta, jonka my?t? h?n my?hemmin l?ysi elektronin. Yksi Thomsonin oppilaista Cavendishissa oli Ernest Rutherford.
Rachel Love kosi Thomsonia. Thomson kuitenkin kielt?ytyi ja meni naimisiin vuonna 1890 Rose Elisabeth Pagetitin kanssa. Paget oli l??k?ri ja fysiikan Regius-professorina olleen Sir George Edward Pagetin tyt?r. Thomsonin ja Pagetin suhteeseen syntyi kaksi lasta, tyt?r Joan Paget Thomson ja poika George Paget Thomson. Thomsonin poika teki my?s uran fysiikassa ja h?netkin palkittiin Nobelin fysiikanpalkinnolla vuosia my?hemmin 1937. Hieman ironisesti J. J. Thomson sai Nobelin palkinnon elektronin hiukkasluonteen l?yt?misest? ja h?nen poikansa sai palkinnon elektronin aaltoluonteen l?yt?misest?.
Thomson oli my?s kunniaprofessori fysiikassa Cambridgess? ja Royal Institutionissa Lontoossa.
My?hemm?t vuodet ja kuolema
Thomson valittiin vuonna 1918 Trinity Collegen rehoriksi (Master of Trinity College). Seuraavana vuonna h?n j?i el?kkeelle Cavendishin professuurista. Thomsonin seuraajaksi valittiin Uudessa-Seelannissa syntynyt ja Isoon-Britanniaan muuttanut Ernest Rutherford. Thomson jatkoi kuitenkin v?h?n aikaa t?it? Rutherfordin rinnalla.[1] Rehtorina Rutherford ty?skenteli kuolemaansa saakka ja oli muutoinkin aktiivinen tiedepiireiss? el?kkeelle j??misest? huolimatta. Tieteen ulkopuolella h?nen lempiharrastuksiinsa kuului puutarhanhoito.
Thomson kuoli elokuussa vuonna 1940. H?nen tuhkansa on haudattu Westminster Abbeyhyn, Isaac Newtonin, Charles Darwinin ja h?nen yst?v?ns? Ernest Rutherfordin l?heisyyteen.[1]
Tieteellinen ura
Vuonna 1896 Thomson teki merkitt?v?n keksinn?n palattuaan Amerikasta luennoimasta. H?n suunnitteli kokeet, joiden perusteella osoittautui, ett? katodis?teet koostuvat varatuista hiukkasista elektroneista. Tulokset julkaistiin 1897.
Vuonna 1906 Thomsonille my?nnettiin Nobelin fysiikanpalkinto t?st? merkitt?v?st? l?yd?st? ja 1908 h?net ritaroitiin. Isotoopit h?n havaitsi 1913 tehty??n kokeita neonkaasulla.
Katso my?s
L?hteet
- Nobel-s??ti?n sivuilla (englanniksi)
Viitteet
Aiheesta muualla
Kirjallisuus
Thomsonin kirjoittamia teoksia
- Conduction of Electricity Through Gases, 3rd ed., 2 vol. (1928–33, painettu uudelleen vuonna 1969)
- Recollections and Reflections (1936, painettu uudelleen 1975)
El?m?kertoja
- Lordi Rayleigh: The Life of Sir J.J. Thomson, O.M. (1942, painettu uudelleen 1969)
- G. P. Thomson: J.J. Thomson and the Cavendish Laboratory in His Day (1964; julkaistu my?s nimell? J.J. Thomson: Discoverer of the Electron, 1966).
Verkossa
- Elektronin l?yt?misen historia Egglescliffe Schoolin sivuilla
- El?m?kerta Encyclopaedia Britannican verkkoartikkelissa (englanniksi)
- El?m?kerta MSN Encartan sivuilla (englanniksi)
- El?m?kerta AtomicArchieve.com:n sivuilla